tiistai 6. syyskuuta 2011

Vastentahtoinen babysitter

Iltaa ystävät! Täällä on kuulkaas päivä ollut tuskaa pullollaan. Ensiksikin, olen sairastunut flunssaan. En rehellisesti muista koska viimeksi olisin sairastanut, mutta kyllä se näköjään hienosti vanhalla rutiinilla menee. Kurkkua särkee, olo on lievästi ilmaistuna vetämätön & surkea eikä paljon innosta juosta tuon innokkaan naperon perässä ympäri asuntoa.

Tässä kohdin toivoisin, että meillä olisi useampi lapsi. Ja ennen kuin paljastatte karun totuuden antakaa kun maalailen aiheeseen liittyvän haavekuvani: kaksi (tai useampi) lapsi harmonisesti leikkimässä ja viihdyttämässä toisiaan samalla kun puolikuollut äiti maata retkottaa sohvalla lehti toisessa ja kuuma juotava toisessa kädessään.... aaah! Tällä hetkellä apunani ei ole kuin tuo karvainen kaverimme Riki, joka lähinnä painaa häntä putkella natiaista pakoon. Just joo, ei tartte auttaa.

Mutsi hei, tuolla se karvahäntä nyt painaa - perään!

 Täällä se on, täällä, pöydän alla! Näetkö sen hännän?
No pentele, mihin se nyt livahti? Ei kun perään...
**********
Puna-musta-valkoinen paita - Plastisock
Mustat vakosammarit - Plastisock
Valkoiset sukat - H&M

Onneksi Riki on laiska ja Nasu sitkeä. Tällä yhdistelmällä on vain ajan kysymys, koska nassikka saavuttaa arvoisan karvahanurimme. Riki on nykyään myös luovuttanut sen verran, että se antaa jo Nasun kiltisti silitellä itseään. Ainakin jonkin aikaa. 

Tämän ajan, aina kisuparan metsästämisestä (joka kuuluu asiaan ellei nasukka sitten onnistu yllättämään sitä unesta sohvalta) sen "paijailuun" äiti saa levätä. Tänään toivoin että meillä olisi kymmenen kissaa. Ei muuten kuin siksi, että olisin saanut kymmenkertaisen lepoajan. 

Ai että, onpas pehmoinen tassu. Taidanpa hieman puristaa siitä.

Ja mikä löllö kohta täällä masussa onkaan, haha.
Hei mutsi, kato! Mä löysin Rikin täältä nukkumasta.

Toinen tämän päiväiseen kipeyteeni vaikuttava asia on se uusi harrastukseni, jota eilen jännitin. Kuten olen aiemmin kirjoittanutkin, olen aikoinani tanssinut klassista balettia niin sanotusti tositarkoituksella. Asiaa tarpeeksi mielessä pyöriteltyäni otin sitä niskasta kiinni ja ilmoittauduin tänä syksynä aikuisbalettiin. Eihän se ota jos ei annakaan. Ja eilen oli sitten ensimmäinen tunti.

Voi että oli kuulkaas ihanaa! Sanat eivät riitä kuvaamaan. On tuo vaan hassu juttu tuo ihmisen lihasmuisti: sieltä ne tulivat tutut liikesarjat ihan kuin välissämme ei olisi viittätoista vuotta. Niin, siitä on  tosiaan viisitoista vuotta kun olen viimeksi tehnyt yhtäkään balettiliikettä. Kunnes sitten eilen. Ja voin kertoa, että tänään on paikat kipeinä!

Niinpä olen tänään koko päivän pyrkinyt pysymään paikoillani ja usuttamaan Nasua tuon vastentahtoisen karvaisen lastenhoitajamme luokse. Onneksi tämä jahti on melko lailla pitkin päivää nasukkaa kiinnostanutkin, hehe. Sori vaan Riki, mutta kyllä sunkin tarvitsee jotain safkasi eteen tehdä. Tämä ei ole lapsityövoimaa, tämä on puhdasta eläintyövoimaa.

 Kokeilenpa korvastakin.

Hei mutsi, täällä se kaikessa rauhassa lötköttää!

Voi, niin rauhallisen ja seesteisen näköisenä.

Pakkohan sitä on vähän kurmuuttaa!

Mutta nyt tälle mutsille lisää kuumaa juotavaa ja flunssalle luu kurkkuun. Toivottavasti pääsisin nyt tästä taudista nopeasti eroon, lihaksissa yhä yltyvä särky kertoo, että balettitreenien kivuista ei sitten ihan heti toivutakaan.

13 kommenttia:

Ti kirjoitti...

Arvasin! Hengessäni ajattelin, että sen on oltava baletti! :)

Flussa on vihonviimeinen tauti. Täälläkin on pieniä merkkejä moisesta.

Paranemisia. (Sipulimaitoa)

Vadelmia kirjoitti...

Mäkin arvasin baletin! Unohdin sen kommentistani ja melkein lisäsin sen, mutta en sitten kuitenkaan.

L-E kirjoitti...

Voi jee, meillä on taas niin paljon yhteistä, nyt täytyy sanoa että ikävä kyllä. Minullakin on flunssa ja kyllä, käytän myös eläintyövoimaa ja usutan naperon kissan kimppuun aina kun vain mahdollista (onneksi meidän kissa omaa hyvät hermot). Lapsi riemuitsee, kissa katsoo alta kulmiensa että oliko ihan pakko.

Jep, väittävät että flunssaisena ei saisi juoda kuumaa sillä se saa kurkun pöpöt suorastaan riehaantumaan ja lisääntymään lämpöisessä. Mutta pah, ainakin minun kurkkuni huutaa itselleen kuumaa juotavaa että kippistä vaan ja paranemisia! Tullaan muuten perjantaina poikkeamaan Tampereella jos pysyn pystyssä ja muut ei sairastu :/.

Heli kirjoitti...

Ti: Hihihi, hyvin arvattu! ;) Tää flunssa tuntuu jotenkin erityisen kamalalta, tänään on vielä surkeampi olo kuin eilen. Sipulimaitoa en ole ikinä juonut, kuulostaa ihan kamalalta koko konsepti... *vilunväristyksiä*

Vadelmia: Sinäkin! Mä taidan olla niin helposti luettava näine omasta mielestäni mysteerisine vihjeineni :)

L-E: Räkäinen läpy samistelijalle! :) Mä kittaan kuumaa ku ammattilainen pulloaan, ihan sama mitä suosittelevat. Kylmää ei meinaan tee mieli eikä tuo Panadol hot edes liukene siihen. Ainakaan kunnolla. No, ainakaan se ei höyryä silleen ihanasti kylmässä juomassa. Eli kuumaa it is -> Ja eiku lisää!

Maria kirjoitti...

Vai balettia se olikin. Hienoa!

No on sulla melkoisen ruususet kuvitelmat siitä millaista olisi, jos Nasulla olisi sisarus... :D Mutta, ajatuksena kuulostaa aivan ihanalta :)

Ti kirjoitti...

Itseasiassa minäkään en ole koskaan kokeillut tuota sipulimaitoa, mutta se kyllä kuulostaa vakuuttavalta (noin ällön on toimittava hyvin tervehdyttämismielessä). :D

mimmu kirjoitti...

Balettia minäkin arvailin :-) ja hienoa jos tykkäsit. Eikös tuo harrastus nimittäin ollut sinulle kovin rakas, silloin joskus. Hyvistä harrastuksista kun pitäisi pitää kiinni kynsin ja hampain. On se nimittäin vaan niin hyvä fiilis ja energia sen oman harrastustunnin jälkeen, kun on saanut keskittyä täysillä johonkin ihan muuhun.

Hih, sulla on vielä vähän toi kissakoulutus kesken :-) Meillä on muuten myös kissahuusholli, mutta ei niistäkään oikein iloa lapsenviihdytykseen ole. Oon tosin ollut erittäin yllättynyt siiten miten hyvin ne on ottaneet pikkumiehen vastaan. Varsinkin tämä toinen pilalle lellitty yksilö, joka on nyt joutunut mamin palveluasteikossa vasta toiselle sijalle :-) Mutta siis ihania karvakorvia edelleen.

Heli kirjoitti...

Maria: Balettiapa hyvinkin, Mihin se seepra raidoistaan, vaikka kuinka ravistelee... ;) Ja tiedän, että arki ei varmaan ikinä kohtaa kuvitelmiani, mutta haaveilen moisesta silti. Ehkä mun pitäisi haaveilla suoraan lastenhoitajasta tai nannysta?

Ti: se kuulostaa jopa härskin kamalalta. Eli sen on pakko toimia tai sit se on vaan megaluokan källi?

mimmu: Joo, sehän siinä onkin, et se on ollut mulle niin rakas aikoinaan. Ja niin pitkän aikaakin vielä. Kissakoulutus on todellakin pahasti kesken, samoin kuin tuo naperokoulutuskin. Argh! Niin paljon koulutettavaa, niin vähän aikaa :D

Maria kirjoitti...

Hei, mäkin haaveilen nannysta :) Ois aika luxusta :)

vilppumaan erika kirjoitti...

Saanhan nyt hieman mainostaa, saanhan pliiiiis. Nimittäin! Kun oon nyt selkeesti käsittänyt tätä blogia lukiessa (joo, mulla voi välillä kestää :D), että musta, valkonen, mustavalkonen ja pari tehosteväriä on ne sun suuret suosikit. Ni en nyt vaan voi olla vilauttamatta omaa lehmääni ojassa, kun se niin selvästi ammuu sun suuntaan :D Käy katsomassa tuolla mun fb-sivulla pipat, toimiikohan tää linkki https://www.facebook.com/media/set/?set=a.307887512641922.63978.307884465975560&type=3

Siellä kun muutamakin noista mun tilaustöistä on jokseenkin sen näkösiä, että saattaisit lämmetä :D Jollei, ni ei se mitään! Mutta tulipahan vinkkastua!

ps. Useampi lapsi plus kipeä vanhempi onyhtäkuin kuolonisku sille kipeelle vanhemmalle, no ei ny ihan mutta melkeen :D Sopuisa leikki kun ei KOSKAAN toteudu sillon, kun makaa sohvalla räkätaudissa tms.

Heli kirjoitti...

vilppumaan erika: Tottakai saat mainostaa! Hassu :) Varsinkin kun on noin ihania mainostettavia <3 Totta munassa kävin heti tsekkaamassa ja siellähän useampikin myssy huusi meidän nimeämme! Sillä musta-valkoisen ohella myös kirkkaat värit ovat ryömineet sekä meikäläiset, että Nasun vaatevarastoon. Hitaasti mutta varmasti. Tietty tänään olin kaupalla musta-punaisissa, eli kyllä se musta aina jostain löytyy. Ellei muusta, niin silmäluomista, hehe. Mutta siis joo, kyllä noi kiinnostaisivat. Kuinka edetä?

Ja hei, se on vaan sellaista unelmaa se, että leikit sujuisivat silloin kun se on välttämätöntä. Ne sujuu sillon kun ei oikeastaan pitäisi leikkiä. M.o.t.

vilppumaan erika kirjoitti...

Huippua, jeij! Kiva kuulla, että ounasteluni osui oikeaan ja tykkäilit pumpuloista! Edetä voi vaikka s-postilla tai fb:n kautta viestillä tai huutelemalla Tammelan raitilla Pumpulaaaaaa! kunnes kuulen. Mut noi kaks ekaa on eehkä helpoimmat. Nasun pää pitäis mitata (jos sulla on joku muu kuin se remonttimitta ni jes) ja sitten ne värit pohtia.

Laitahan mulle viestiä vaikka rokkivaimo@gmail.com ja saa nauraa; mies on hassunhauskasti ensimetreillämme muinoin luonut mulle tuollaisen nolon osoitteen, jolle tirskuu pankintädit, terveyskeskuksen tädit, kaikki!

Heli kirjoitti...

vilppumaan erika: Eihän pumpulloista voi olla tykkäämättä! En ole vain tiennyt teidän olemassaolostanne, onneksi korjasit tämän vääryyden! Punkkaatko säkin siis Tammelassa, mahtavaa! Meidänhän on ihan pakko tavata :) Siirryn siis mailin puolelle, mahtava osoite!!!! *isoa peukkua*