maanantai 19. syyskuuta 2011

Jalat kuivina, maha märkänä


Hoh, kun olen poikki. Siis sekä väsynyt liian vähän nukkuneena että fyysisesti uupunut. Fyysisyys selittyy uusvanhalla harrastuksellani. Balettitunnin jälkeen tuntuu yksinkertaisetsi kun jokainen lihas olisi nuijittu lihanuijalla, jonka jälkeen olisin ryöminyt vielä katujyrän alta. 

Syy liian vähään nukkumiseeni löytyy puolestaan melko yllättävältä taholta, nimittäin taloyhtiöstämme. Me kun emme hallituksen kesken löytäneet mitään muuta kaikille sopivaa aikaa kun tänään aamulla klo 07.45. Minkä ansiosta allekirjoittaneen kello soi infernaalisen epäinhimilliseen aikaan vartin yli seitsemän.

Voi luoja! Tulee olemaan aikas ankea paluu työelämään (sitten joskus), sen verran on ruosteessa tuollainen varhain herääminen. Otti rehellisesti sanottuna tiukille. Onneksi kokouksessa oli tarjolla sämpylöitä ja kahvia. Samahan se on mistä sen motivaation ylösnousemiseensa repii, mulla toimi jonkun valmiiksi tekemä aamiainen, hehe.

Tänään Nasulla on ollut kaksikin eri asua massiiviseksi yltyneen kuolaamisen takia. Nyt sieltä tulee varmaan puolitekareiden verran hampaita, sen verran solkenaan tuota kuolaa valuu. Päivisin ei mene kauaakaan kun asun rintamus on jo leuasta napaan saakka litimärkä ja kosteusvaurio on usein pahempi kuin niiden falskaavien kestovaippojen kanssa. Jotka muuten tänään toimivat jälleen kuten pitääkin. Eli kun jalat pysyvät kuivina, kastuu puolestaan maha. Pysyypähän kosminen tasapaino.

Aluksi lähdettiin liikkeelle kotikalsariasulla eli niillä itse värjätyillä villavaatteilla.


Nasu, tuo sinisiin puettu TYTTÖlapsi.


Hihi, äiti hassuttelee.
Uuups, meni pentele tasapaino!

Muskaria varten vaihdettiin sitten kuivaa päälle. Löysin Nasun mekkohyllyltä sinne unohtuneen kesäisen ale-ostoksen, joka uhkaavasti näyttää jo hieman naftilta... Tosi hienoa, kertaakaan ei tuo mekko ole meinaan vielä päällä ollut, huoh. Ja nyt on alkanut pelottavasti näyttää siltä, että meidänkin vekara on sitten vihdoin ottanut oikein kunnon kasvuspurtin. Huolestuttavan moni vaate on meinaan yhtäkkiä alkanut kinnaamaan ja siirtelinkin niitä tänään Huutispinoon myytäväksi.

 Mutsi hei, mikäs sulla täällä on?


Aajee, meitsin kypärä. Ollaanks me lähdössä jonnekin?


Oho, näenkö kenties lempielukkani sivusilmällä? Perään!
***********
Keltainen froteebody & sukkikset- Metsola
Suloinen farkkumekko - Geggamoja
Sininen kalsariasu - Ruskovilla, itse värjätty

8 kommenttia:

elinarsku. kirjoitti...

oi onneksi meillä on enää vikojen takahampaiden lisäksi YKSI alakulmahammas tulematta. (tietysti niitä hampaita tulee sitten sille toisellekin jossain vaiheessa...) mä käytin ihan törkeesti lapsellani kuolalappua pahimpaan kuolaamisvaiheeseen. eli joku froteepintanen ruokalappu kaulaan ja eiku menoks! osoittautui loistavaksi, koska meidän neidin iho oli muuten ihan näppylöillä kaulasta kuolaamisen takia.
niin ja minäkin puen TYTTÖlastani siniseen ja vihreään. ja mustaan, herranjestas sentään! ;D (tädit ja naapurit kauhistelevat nyt yhteen ääneen.)

Nimetön kirjoitti...

Minäkin puen tyttövauvaani vihreään lakkiin ja saatampa välillä laittaa vaikka mustan bodyn keltasten leggareiden kaveriksi! Eikoo kauheeta ;)
Mutta teillä on niiiin sama tyyli ku meillä!
Pakko vielä kertoa että mua monesti niin naurattaa nuo kuvateksit,ne sopii niin hyvin aina kuvaan :D

.tiia.

L-E kirjoitti...

I´m back! Mulla on uus kone ja nopeammat yhteydet :D. Tosin et varmaan ehtinyt kaivata kun tuossa pakkotauollakin roikuin täällä joka päivä :D.

Vai on se Nasukkakin alkanut venyä tai sitten kutistava vaatekaappi iski sielläkin ;).

Mua on alkanut pelottaa tuon meidän neitokaisen venymistahti ja hip hei, olen ehkä varannut vääränkokoisen haalarin talveksi (siis ei mene lopputalvesta enää :/). Mutta no hätä, oiva syy metsästää toinenkin haalari (tai sitten sortua kalleimpaan minkä rahalla saa vaan siksi kun ihastuu :/).

Teidän haalarit tuli käytettynä niin niissä kun tulee ostettua sitä mitä löytää... Harkitsit varmaan kuitenkin. Eli kun teille tuli Molon haalareista se yksivetoketjullinen niin harkitsitko edes sitä kaksivetoketjullista (vauva) mallia? Siis äh, yritän kysyä että kuinka päädyit siihen yksivetoketjulliseen. Minä kun pähkäilen että kumpi vai kampi :D.

Nanna kirjoitti...

Voi tuota ihanaista Nasua, niin suloinen tyttö oli päällä sitten mekko tai sinistä ♥

ONIA kirjoitti...

Hei vinkki superkuolaajan äidiltä (itse tajusin ottaa vinkin käyttöön vasta viime aikoina, vaikka se on päässä kauan pyörinytkin): kuolaliina! Joku jo ehdottikin ruokalappua, mutta tähän tarkoitukseen myydään ihan erikseenkin "kaulahuiveja". Meillä on yksi ostettu raidallinen huivi KappAhlista, lisäksi olen leikannut kotikäyttöön fleeece-kankaasta huivia muistuttavan asian, ja hätätilanteessa toimii äidin vanhatkin huivit kaulaan kiedottuina. Kuolapyykki vähenee huimasti, illalla voi vaan käsin pesaista umpikuolaisen kaularätin :) (Fleecehän on siitä hyvä, että pitää kosteuden pois vaatteelta.)

Terveisin nimimerkki lapsellani oli vuoden ikäisenä jo kaikki hampaat, taimmaisia poskihampaita lukuunottamatta (eli sitä kuolaa on tullut AINA ja PALJON :D) Nytkin se kuolaa, varmaan vanhasta tottumuksesta..

Ihanat asut kyllä Nasulla, molemmat :)

Heli kirjoitti...

elinarsku.: Voih, olispa melläkin legot jo noin hienosti hallinnassa. Tajusin itsekin viiveellä noiden ruokalappujen ja erinäisten kaulaliinojen laajat käyttömahdollisuudet, kiva kuulla että teillä toimi. Ja kuten kuvista on näkynyt, Nasu puetaan melkein kaikkiin väreihin, paitsi niihin murrettuihin.

.tiia.: Teillä on siis ehkä paras tyyli ikinä, hihi ;) Kiva kuulla, että Nasun sutkaukset tuottavat iloa.

L-E: Onnittelut välineiden parantumisesta! Se helpottaa äidin arkea kummasti, me know. Mutta nyt täytyy kyllä korjata sun käsityksiäsi, sillä mä en ikinä, koskaan tyydy mihinkään "toiseksi parhaaseen", vaikka käytettynä vaatteita hommaankin. Ensin päätän mitä haluan ja sitten etsin kunnes sen löydän. Missään asiassa en ole joutunut vielä kompromissiä tekemään, vaan kaikki himoittu on aina löytynyt. Ja aina oikeassa värissäkin vielä. Se vaan vaatii kärsivällisyyttä ja metsästystaitoja ;) Eli mä nimenomaan halusin ton Molon yhdellä vetskarilla, en kahdella. Koska musta se on vaan nätimpi yhdellä vetskarilla, koska se yksi on silleen piilossa ettei kuosi kärsi. Musta ne kaksi vetskaria on liian näkyviä ja katkoo turhaan sitä kuosia ja siksi en halunnut sitä (kyllä, se on juurikin näin tarkkaa).

Nanna: Aaawww!!!! Teit meidät sanattomiksi!

ONIA: Tattis! Tajusin tuon eilen illalla itsekin viiveellä, mut ihana kuulla teiltä "kollegoilta" että se todella toimii! Mutta että teillä on ollut hampaat jo yhden vuoden iässä, siis nyt (meidän aikaa)??? Huh huh. Oi olispa meilläkin.

Nimetön kirjoitti...

Yritin oikein vartavasten kuvitella Nasun poikalapseksi sinisissään mutta ei, ei tee sininen Nasukasta poikaa. :)
Tuo mekko on IHANA! Vitsiläinen, toivottavasti meitäkin vielä joskus siunataan tyttölapsella niin saan ihan kunnolla paneutua tuohon mekkojen ihmeelliseen maailmaan. :)

Eeva

Heli kirjoitti...

Eeva: Hihi, sillä hiekkalaatikon insinöörisedällä oli vähän liikaa kaavoja päässään ja liian vähän silmiä ;) Toi mekko on tosiaan ihana, sen malli on jotenkin niin hauska kun se leviää tuolla lailla viuhkamaisesti. Kuin rinsessalla ;) Muttamutta, jää nähtäväksi onko se tosiaan jo liian pieni Nasulle vai pullottiko sillä vaan maha ekstra paljon... fingers crossed!