keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Itkiskö vai nauraisko?

Tänään päälle puettiin taas shortsiasua, meitä seuranneet kun ovat varmasti hyvin selvillä viehtymyksestäni käyttää shortseja & shortsiasuja sukkisten kanssa näin syksymmälläkin. Tämä on vallan ihana tämä Metsolan sinapinkeltainen shortsiasu ja sinappihan on vielä syksyn trendivärikin. Joten ei muuta kuin sitä päälle!

Hahaa, löysinpäs tämä mutsin piilottaman tutin!

Näpit irti! Hommaa oma.


To be or not to be?
***********
Musta body - SE musta body H&M
Froteinen shortsihaalari - Metsola
Mustat sukkikset - Me&I

Muistatte ehkä sen epäonnisen pyykinpesuepisodin, jossa rakas keltainen Itämaiset norsut -haalarimme värjäytyi ällöttävän kukertavaksi? No, keräilin tässä viikon ajan parempaa mieltä ja energiaa käydä sen kimppuun, kunnes nyt aika tuntui oikealta. Lähtötilannehan oli siis tämä. Vieressä settiin kuuluva takki mallintamassa sitä sävyä, joka haalarinkin kuuluisi olla.

Niin, huoh, kyllähän se olisi tosi kaunis keltaisen sävy.
Tuo värjääntynyt kukertava on kaikkea muuta kuin kaunis.

Asun värjääntyminen on edelleen melkoisen moinen mysteeri minulle. Miksi ihmeessä se värjääntyi? Mikä sen värjäsi? Pesin sillä samalla Allegrolla, jolla olen pessyt pyykkimme jo pari vuotta. Ja haalarin pesukavereina oli ihan sitä samaa kirjopyykkiä, mitä aina aiemminkin. Fiksumpi tosin ehkä pesisi haalarin valkopyykin kera, niin minäkin tulevaisuudessa. Ainoa, minkä pyykkivuoresta paikansin mahdolliseksi syylliseksi, oli H&M:n musta body, jonka tosin olin ehtinyt jo pestä useampaankin kertaan. 

No mutta, eteenpäin ja ei kun tummentumien kimppuun. Päätin lähteä taisteluun erilaisin kemikaalein, kaikki lievempi olisi nyt lällyä. Äärimmäisessä hädässä tarvitaan äärimmäisiä keinoja, järkeilin, ja tartuin värinpoistoa lupaaviin kemikaaleihin.

 Näillä mennään.

No niin, ensimmäinen virheeni tulee siis tässä. En ollut koskaan kokeillutkaan kumpaakaan noista tuotteista, mutta pihinä optimistina päätin heti tunkea samaan värinpoistokylpyyn tuon mekonkin, hieman ku se oli mielestäni tummunut sekin. Tosin haalariin verrattuna äärimmäisen vähän. 

Ei muuta kuin haalari, mekko ja tohtori Beckmannin värinpoistolappuset koneeseen. Kyllähän tohtorismiehen uskoisi jotain värinpoistosta tietävän, akateemikko kun on. No joo, heko heko, laput siis koneeseen ja eikun  pyörimään. Minä koneen eteen innokkaana odottamaan.

Lopputulos? Ei mitään, ei niin yhtikäs mitään. Silmin en ainakaan havainnut minkäänlaista värjäytymien vähenemistä, vaikka kumpikin liinoista (löin niitä kyytiin varmuuden vuoksi ja tuloksen maksimoidakseni kaksi kipaletta) näytti epämääräisen kukertavilta. Tiedä sitten mitä ne olivat itseensä imeneet, pesukoneen kumitiivisteiden värejäkö? Eivät ainakaan niitä vaatteiden värjäytymiä mitä niiden piti, se on vissi ja varma.

No, eivät ne kemikaalit tähän loppuneet, vaan siirryin sitten vahvempiin. Tarjolla oli Nitorin värinpoistoainetta, meiningillä sillä se lähtee kun on tullutkin. Ja tämä kaveri se jo haiskahtikin örmäkältä aineelta. Itse asiassa se tuntui etukäteen niin lupaavalta mömmöltä, että sukelsin Nasun vaatekaapille haaliakseni kaikki hiemankin värjäytymää pintaansa ottaneet vaatteet samaan käsittelyyn. 

Ja niitähän löytyi muutamiakin kappaleita. Hyvän aikaa värjäytymiä syynättyäni aloin näkemään niitä jo aivan joka paikassa ja vimmoissani kiskoinkin kaapista Moonkidsin ihanat froteehaalarit ja Metsolan bodyn, vuorenvarmana niiden sävymuutoksista. "Eikös tuo vain olekin hieman tunkkaisemman värinen kuin ennen", tarkastelin pää kallellani ja heitin vaateparat koneen uumeniin kemikaalisuihkuaan odottamaan. Tässä kohdin tapahtui siis megamoka numero kaksi.

Kone pyöriä rymisytteli tunnin ajan ja minä odottelin kärsimättömänä uusia kirkkaita vaatteitani. Pääosa niistä oli keltaisia, mutta sujautimpa mukaan myös Metsolan ruskeat Daisy-haalarit (ne kukathan värjäytyy aina jo ekassa pesussa) ja Tutan punaisen pingviiniyökkärin ("ihan kun noi ihanat pingviinit olis ottaneet hieman harmaata itseensä"). Kun kerran värjäymiä poistellaan, otetaan hommasta kaikki irti.
 
No joo, katua ehtii sitten haudassakin. On rehellisyyden nimissä todettava, että värejä tuo Nitor kyllä poistaa, kuten lupaakin. Eri asia on sitten mitä värejä. Pakkauksessa kehoitetaan värjäämään vaatteita, joiden kankaat ovat kestovärjättyjä. No milläs helkkarilla siitä otat selkoa? Kyllähän sitä olettaisi, että esimerkiksi ruskeana ostettu vaate on värjätty niin, että se on kestoväriä se ruskea. Mutta näinpä ei taidakaan olla. Sillä tsekatkaas mitä koneesta ulos vedin.


No niin, Moonkidsit ja Metsola froteebody kirkastuivat vallan ihaniksi. Eläköön!
Tutan retronorsut saivat puolestaan vaalennuksen, joka itse asiassa näyttää ihan hauskalta, kunhan silmä vaan tottuu.

Mutta voi näitä! Tutan pingviinit ovat ruosteenruskeita ja tuo Metsola... hetkonen, itse asiassa WAU! 
Todellakin uniikki haalari! Ja tuohan on tosi nätti oranssina tuo Daisy! Jeejee :)

Eli päätin nauraa asialle. Daisyt ovat kivat ja varmasti ainoat laatuaan tuollaisina oransseina, Tutan norsut vaaleankeltaisina silti nätimmät kuin värjääntyneinä ja Moonkidsit nyt mahtavan kirkkaankeltaiset. Tutan pingviinit ovat yksinkertaisesti rumat, mutta aina ei voi voittaa. Kyllä tuo päällä nyt yönsä nukkuu ja kohtahan sille nassikalle saa jo ostaa taas kokoa suurempia yökkäreitä. 

Tarinani opetukset: testaa ainoastaan yhteen vaatteeseen ensin, muuten voi tulla noita... kröhöm... yllätyksiä. Ja kokeile ihmeessä ensin niitä lempeämpiä keinoja (kuten pesuaineessa yön yli lilluttamista), älä ole kärsimätön kuten minä. Ja ennen kaikkea, älä alkujaankaan pese pyykkiä niin, että käy kuten mulle noiden haalareiden kanssa. Säästyt paljolta.

Tämä ikioptimisti on silti jo kääntänyt vastoinkäymiset voimavaroikseen ja on loppupeleissä ihan tyytyväinen oikeastaan kaikkiin muihin vaatteisiin paitsi noihin pingviineihin. Mutta ehei, valtaosa on ok, joten ei valiteta. Huomattavasti huonomminkin olis voinut käydä, tajuan se nyt. Selkeästi värjäysjumalat olivat tällä erää puolellamme ja voin kiitollisena huokaista pirtsakat Metsolat & Moonkidsit sylissäni. Olisin meinaan huutanut hoosiannaa, jos niille olisi käynyt jotain. Nih!

14 kommenttia:

L-E kirjoitti...

Hmm. Toi on nyt varmaan tosi uusretroa :D. Noi kukkahaalarit on kyllä nyt kivemmat kuin alunperin. Sitten kun myyt ne niin muista painottaa että ne on tosi uniikit ja lupaa että toisia samanlaisia ei kävele vastaan :D.

Vadelmia kirjoitti...

Mun mielestä nuo pingviinit ei ole hassumman näköiset. Tuli vähän sellaista 70-luvun itäeurooppalaisen piirretyn fiilistä. :) Toisaalta nuo haalistuneet retronorsut on minusta aika surullinen näky, mutta ehkä ne ovat livenä paremmat.

PikkuHoo kirjoitti...

Illan parhaat naurut, kiitos vaan mutta aika surullisen näköiset nuo tutat. Yrityksen ja erehdyksen kauttahan sitä parhaiten oppii ;)

Anonyymi kirjoitti...

Huh, noi pingviinit on munkin mielestä jollain kierolla tavalla hienot!
Itse olen onnistunut tunaroimaan samoin henkkamaukan punaisen ja tummansinisen bodyn ansioista vaikka vaatteita on jo pesty useamman kerran. Noi tohtorisliinat on kyllä aikamoista salatiedettä! Tällä perusteella taitaa kyllä jäädä kokeilematta...

Heli kirjoitti...

L-E: Joo, uudenuutta uusretroa ;) Mä tykkään kans noista daisyista huomattavasti enemmän noin, ruskeita haalareita meillä kun on muitakin. Eli niihin oon tytyväinen kyllä.

Vadelmia: Haha :D Totisesti makuasioista ei parane kiistellä. Kyllä mua ehkä hieman harmittaa tuo Tutan mekko (se ku ei tosiaan ollu pahatsi värjäytynyt), mut noi haalarit on niiiin paljon paremmat ku värjääntyneinä, et niihin oon tyytyväinen. Se uusi väri on luonnossa sellainen tosi sitruunainen, vähän ku Plastisockilla. Toi kuva vähän vääristää sävyä.

PikkuHoo: Olkaatte niin hyvät :)

Anonyymi: Pitääkin katsoa aamulla uusin silmin noita pingviinejä, ku ne noin kerää puolustajia :) Ehkä ne sit on ne H&M:n ekobodyt, perskules!

Tessa kirjoitti...

Mä niiin nauroin:D!!! Mikä piristys tähän oksennuksen ja yskän täytteiseen iltaan!

L-E kirjoitti...

Jaa niin senhän mä unohdin sanoa että nuo tohtorin lappuset toimivat kaiketi ennaltaehkäisyssä eli siis jos sellainen olisi ollut koneessa niin retronorsut eivät alunperin olisi värjäytyneet vaan ne lappuset olisivat silloin keränneet sen värin itseensä. Niistä ei siis ole apua enää jälkeenpäin. En kyllä ole kokeillut että toimivuudesta en tiedä :D.

Kati kirjoitti...

Mä taas sanon että voi perä. Se tosiaan toimii..Kukkahaalarit on mahtavat, mutta pingviinit kyl meni vähän haaleiksi. Onni onnettomuudessa että Nasu kasvaa koko ajan ja joudut joka tapauksessa luopuun pian noista kaikistakin, ja hei, saat loistosyyn ostaa uusia!!!!Ennen ku luin tän postauksen niin mietin just et Miniltä ois jääny muutama vaate kiertoon josta saattaisit tykätä, mm. yks aitoa 70-lukua :D palataan meilillä asiaan!

Kati kirjoitti...

Selvennys kryptiseen kommenttiin että siis se hemmetin värinpoisto siis toimii. Lisäkyssäri kehiin myös: saitko mobilebloggerin toimiin ja jos, niin kerro mulle miten mä saan siinä kuvien järjestystä vaihdettua mieleni mukaiseksi?

Heli kirjoitti...

Tessa: Ilo olla iloksi :D

L-E: Joo, niinp kai. Mut kannattaa kokeilla kaikia keinoja -ja vahingoista viisastuu (I hope). Nyt siis tiedän paremmin.

Kati: Se todellakin toimii! Laita ihmeessä mailia mitä ihanuuksia teillä on!!! Tämä 1970-luvun kasvatti nyt suorastaan tukehtuu kuolaansa täällä... En vieläkään löytänyt sitä Bloggeria -> jatkan tutkimuksia.

Kati kirjoitti...

Siis miten sä et löytäny sitä bloggeria?!Mä nakutin vaan siihen appsihen hakukenttään Blogger ja sinne se päsähti. Ilmaiseksi vielä. Paan viestiä ku jaksan napsia kuvia. Ihan naatti nyt.

Heli kirjoitti...

Kati: Ei mitän hajua, en vaan löydä? Ilmanenhan sen pitäis olla ja kaikkea, mutku en löydä. WTF?

Anonyymi kirjoitti...

Keltainen pitää pestä AINA keltaisen kanssa. Muuten se tummuu. Sininen väri joukossa (tässä tapauksessa se musta body) aiheuttaa sen, että keltainen muuttuu tunkkaiseksi. Tilanteen olisi saattanut pelastaa pari 60 asteen pesua joko yksinään tai keltaisen kanssa.

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Joo, nyt tiedän. Harmittaa vaan kun kaikki pitää näköjään oppia kantapään kautta, prkl! :) Pesin vaatteet värjäytymisen jälkeen ennen tota värinpoistoa, mut ei vaikutusta. En kuitenkaan jaksanut jyllittää niitä montaa kertaa, ehkä se olis tosiaan auttanut. No, ens kerralla sit ;)