torstai 1. syyskuuta 2011

These boots are made for walking

Rakas päiväkirja, tänään puin lapseni mustaan. Kyllä, tätä päivää on odotettu ja se on vaatinut hieman valmisteluja, muun muassa täysmustan bodyn etsimistä, mutta tänään minulla oli viimein koko synkeilyn mahdollistava setti kasassa: body, sukkikset ja mekko. No okei, myönnetään nyt heti kärkeen, että aikas iloisen pirtsakka ja värikäshän tuo mekon etumus on, mutta löytyypä siitä silti aimo annos mustaakin.

Yritin epätoivoisesti saada Nasusta sellaista kuvaa, jossa se seisoisi paikallaan rintamalinja kohti kameraa. Eipä onnistunut. Ensin nassikka pakeni vessaan kuin mikäkin julkkis paparazzeja (millaiseksi myös tunsin oloni, toim.huom), jossa pyörivä pesukoneen rumpu varasti lopulta koko shown.

 Apuaaa!!! Mutsi yrittää kuvata mua!


Hei, onkohan tämä nyt oikein ohjelmoitu?

Hienosti pyörii, hyyyy-vä!


Ei hitto, vieläkö tuo takiainen tuossa zoomailee?
********
Musta body - H&M
Mustat kurbitsisukkikset - Me&I
Veikeä mekko - Lindex

Saimme Nasun kanssa jokin aika sitten lukijatoiveen tehdä juttu Nasun kengistä, sanottaisiinko jopa kenkämuodista. No, nythän rakkaalle amatööriäidillenne kävi pieni moka, sillä havahduin itse vasta pari viikkoa sitten siihen tosiasiaan, että eihän tuo napero voi minään neandertaalina täällä painella, vaan se todellakin tarvitsee kengät. Varsinkin näin syksyn tullessa. 

Fiksu äitihän olisi tämän logiikallaan nähnyt jo aika päiviä sitten, hommannut muutamat ensikengät kaappiin odottamaan ja aurinkoisesti hymyillen sujauttanut ne sitten naperonsa jalkaan kävelyn koittaessa. Mutta ehei, en minä. Minä en suonut moiselle tarpeelle rehellisesti sanottuna ajatustakaan, vaan tyytyväisenä katselin paljasjalkaisen tamperelaiseni menoa. "Hienosti se painaa!"

No niin, lievämuotoinen kauhu siis tavoitti laiskat ajatukseni tässä eräänä päivänä ja vimmoissani säntäsin Nasun päikkäreiden aikana Huutikseen. Ensimmäinen ongelma tuli siitä, ettei minulla ollut hajuakaan mikä tuon ipanan kengänkoko oli. Sen tiesin, ettei se nyt mikään kolmekasi ollut, mutta siihen loppui sitten tämän äidin tietämys, aikuisten kokoihin. Säälittävää.

Googletin ja kirosin. Nasun herättyä mittasin miehen remonttimitalla (tiedättehän, sellainen metallinen joka vedetään ulos siitä masiinasta) naperon jalkaterän pituuden. Ja eikun etsimään! Mutta virhe! Vasta myöhemmin opin, ettei lapsoselle osteta sen kokoista kenkää kuin mitä jalkaterä on pitkä, ehei. Kenkähän pitää ostaa n. 1,5cm kasvuvaralla. Jessus sentään, inhalta tuntuisi omassa jalassa puolitoista senttiä väljä popo, mutta hyvä on, uskotaan sitten viisaampia.

Niinpä olen nyt hädissäni keräillyt Nasulle muutamat buutsit, osan kirppikseltä, osan Huutiksesta. En omaa vieläkään kauhean hyvää hajua siitä, mikä merkki olisi laadukas ja hyvä. Mikä kyllä ärsyttää, sillä lastenvaatteista mulla taas on mielestäni jo aikas hyvätkin tiedot, kun taas tässä kenkäasiassa se oli suoraan takaisin noviisinpenkille vaan. Mars, mars!

No niin, seuraa siis kuvakavalkadi Nasun töppösistä, aina niistä ensitöppösistä tähän päivään. Ja ymmärrettävistä syistä (viittaus päivän asu -kuviin) kuvasin kengät kaikessa rauhassa lattialla möllöttämässä, sainpahan ainakin kuvat niistä. 

Aloitetaan ipanan sisätöppösillä, näitähän meillä siis kyllä oli muutamia, mutta ei näillä oikein ulkona kävellä.

Nasun ensimmäiset söpöstelykengät Emppu-tädiltä ja reteät kultatennarit (lainassa serkuilta). 


Starchildin enkelitossut odottamassa Nasun jalan kasvua, samoin kun Lindexin kerhotossutkin.


Hupaisat tossut Aasiasta (serkuilta lainassa) sekä käyttämättömäksi jääneet Crocksit (nyt Huutiksessa myynnissä).


Tämän hetken kävelykengät. Kummeilta saadut pikku-Addut ja Invaasiolta parilla eurolla ostetut Superfitit.

Kumpparit Joutsan kirppikseltä ja punaiset Pionin lakerikengät (jotka joka tytöllä vaan pitää olla) Kuopion kirppikseltä.

Sekä talvea varten ostetut Tepsut.

Rakkaat lukijamme, jos teillä on jotain tietoa, mutu-tuntumaa tai intohimoja lasten kenkämerkin suuntaan tahi toiseen, olkaa niin armollisia ja jeesatkaa amatööriäitiä mäessä! Kommenttiboksi, minä ja Nasun jalat kiitämme teitä kuorossa.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heippa, täällä "kenkäfriikki" kahden (vm. 2010 ja 2002) äiti vastailee:)
Tässä sinulle keinot, millä valitset hyvät kengät (oli ne sitten käytetyt tai uudet):
1. Kengän lesti: onko Nasulla leveä vai kapea jalka? Onko jalkapöytä korkea, pullea? Usein pienillä on. Superfit ovat yleensä kapeaa ja matalaa mallia (niin kuin Elefantenitkin), kun taas Tepsut ja Kavat ovat korkeampaa, leveälestistä mallia.
2. Kiertojäykkä pohja. Eli kun otat kengän käsiin ja käännät kärkiosaa vasemmalle ja kantaosaa oikealle, pohja kääntyy pystysuunnassa vähän, mutta ei kamalasti.
3. Tukeva kantakappi. Painat kantaosaa saman käden peukalolla ja etusormella. Meneekö sormet yhteen=huono kenkä. Eikö uppoa yhtään=huono kenkä.
4. Pohjat taipuu päkiän kohdalta, kun käännät käsillä kenkää sisäänpäin. Ei taivu siis keskeltä eikä taivu kokonaan kärki ja kanta yhteen.
5. Sisus. Onko siellä jotakin "tukipaloja?" Tästä on kahta ilmaa, mutta liikaa tukea ei saa olla.
6. Kasvu- ja käyntivara 1.7cm. Tämä on uusin suositus. Jos jää vain 0.5cm kärkeen tilaan, siinä on vain käyntivara ja pitäisi ostaa uudet kengät.
7. Jalan mittaus. Laita Nasu pahvin päälle ja piirrä jalan kuva. Leikkaa irti. Näin sinulla on aina jalka kenkäostoksia varten mukana, vaikka Nasu ei olisikaan.
8. Kengän mittaus. Monista hyvistä kengistä lähtee aina pohjallinen irti, helpottaa mittausta. Jos Nasu on mukana, laita Nasu seisomaan pohjallisen päälle, jolloin jalka asettuu luonnolliseen asentoonsa (ei siis istu esim. rattaissa). Claes Ohlson myy kuulemma kenkämittaria (n. 14e) jolla saa helposti mitattua kengän sisuksen.
9. Kunnolla kiinni. Pienten kengät on hyvä saada kiristettyä hyvin eli nauhat tai tarrat hyvät.
10. Käytetyt kengät. Meillä on käytetty sekä uusia että käytettyjä kenkiä sekaisin, mutta aina siis molempia. Ihan ainoiksi kengiksi en kävelemään opettelevalle käytettyjä kenkiä ottaisi. Etenkin juhlakengät on helppoa ja halpaa ostaa käytettyinä. Monet haluavat pitää käyttökenkinä ne ykköskengät (uudet), jolloin parhaat ovat eniten käytössä. Nyrkkisääntö: vähintään kahdet kengät /kausi, joten ei tarvitse joka päivä samoissa kengissä kulkea.
11. Paljaat jalat. Niin paljon kuin mahdollista: paras asento ja paras tuki.
12. Kenkäkaupat. En luottaisi liikaa, myyjiä on todellakin ihan joka lähtöön...

Tässä päällimmäisiä:) Toivottavasti apua näistä:)

Ti kirjoitti...

Wau! Kattava selostus, lukija kiittää! :)

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Oi joi. Olen rakastunut. Sinuun! Voi sinä ihana tuntematon, anonyymi apurini, kuinka mahtava apupakkaus tekstisi minulle onkaan! En uskaltanut villeimmissä visioissanikaan unelmoida, että näin kattavaa jeesiä ja apua saisin. Wuhuu \0/ Nyt on kuule sana "kiitos" liian lattea, mutta kun muuta ei ole niin KIITOSKIITOSKIITOS!!! You truly made my day.

Ti: Niin kiittää tämäkin lukija, noilla neuvoilla mäkään en voi mennä niin lujaa metsään ku normaalisti :)

Anonyymi kirjoitti...

Kansan kengässä (Puutarhakadulla Anttilan nurkalla) oli viikon alussa pienten lasten kävelykenkiä reilussa alennuksessa mm. Elefanten 10€, Kavat 20€, Superfit 20€.

Ira kirjoitti...

Sanaton Anonyymin oppaasta, vau! Niin ja minäkin kiitän suuresti! Ja lapseni =D (Lapsella on äiti joka kuukausi sitten nyki kangastossuja tytön jalkaan puolväkisin ihmetellen mikä on kun ei mene. Unohtui toi lapsen jalan hyväntahtinen kasvu..)

Ah Lindexin kerhotossut, mä oon samoja käynyt vähän väliä hypistelemässä. Siis tytön kaapissa nuo on, onneksi, ja pelottavaa kyllä tuo meillä oleva koko (22-23) on ihan justiinsa meidän 10-kuukautiselle sopiva..

Kati kirjoitti...

Hillittömän hyvä kommentti kengistä anonyymillä!
Olennaista on, että kenkä ei purista :) tietäähän sen itselläänkin että liian pienet kengät on SYVÄLTÄ! Tässä alla ihan ok artikkeli aiheesta. Itse luotan ns. laatumerkkeihin kengissä, en osta lapsille mitään markettikenkiä tai lenkkareita, mutta käytettyjä kenkiä kyllä ostan uusien rinnalle, kuten ensimmäinen kommentoijakin. Meillä on ollut kenkämittari, ihan huono kapine. Mittanauha ajaa saman asian.

http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/muksun_mukana/arkisto/mista_lapsen_kenka_puristaa

Kati kirjoitti...

Ai niin, ja vielä pitää sanoa että mä oon aina ollut kasvunvara-kenkäilijä, ja mukavaa, että nykysuositukset tukee tätä teoriaa. Kesällä meinasin pari kertaa mennä nykimään joitain vanhempia hihasta kun lapset käveli sandaaleilla joista varpaat tursusi puoli senttiä yli. hillitsin sentään itseni :D

Kultu kirjoitti...

Mun vinkki ois ollut, ettei kannata tuijottaa siihen kokonumeroon, vaan sisämittaan/sovitukseen. Meidän pienijalkaiselle neidille (1v5kk) juuri nyt sopivat kengät ovat kokoja 18 (Tepsut), 19 (Superfit) ja 21 (Shoesme). Kasvupyrähdystä odotellessa ;)

L-E kirjoitti...

Minä kiitän tästä postausesta ja palaan lukemaan sen kun vain jaksan. Tulin juuri alle metrin mittaisten serkkujen vuorokauden mittaisesta tapaamisesta ja olen ymmärrettävästi vähän väsynyt (lisäjännitystä toi kotimatkaa ennen mystisesti tyhjentynyt auton takarengas :/).

Jaa niin, sen verran kysyn että minkäkokoiset Tepsut olet varannut talveksi ja paljonko Nasukan jalalla on nyt mittaa. t: nimimerkki iskin silmäni Prismassa vaaleanpunaisiin Tepsuihin :D

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Kiitos vinkistä! Täytyykin mennä heti ensi viikolla naperon kanssa tessimään :)

Ira: Niin minäkin, olen itse asiassa yhä sanaton siitä. Ja kiitollinen. Ihanaa, että tuo tuntematon jaksoi kirjoittaa noin kattavasti olennaisia pointteja mulle, ei meinaan olisi mieleeni tullut kaikki noi mitenkään. Nyt osaan (toivottavasti) välttää ainakin osan sudenkuopista. Meillä Nasulle se koko 20-21 rullaa vielä jalassa eli pikkujalkakin sillä on :)

Kati: Hei, tattis hyvästä linkistä! Kävin heti opiskelemassa senkin ja samoilla linjoilla oli kuin tuo ihana Anonyymikin. Lupaan, että nyt täälläkin päässä kasvaa ja kehittyy vauhdilla yksi kasvuvara-kenkäilijä-äiti :)

Kultu: Loistovinkki sekin! Mä nimittäin todellakin tuijotin kokonumeroa (enkä edes tajunnut sitä) enkä ollut varma yhdestäkän koosta. Välillä tuntui että koko 20 on hyvä, välillä 21. Ja tosiaan sit noi Lindexin kerhotossut (kokoa 20-21) onkin liian suuret. Puhumattakana noista Starchildeista, jotka on kokoa 12months... Huh huh, vähemmästäkin amatööriäiti saa tykytyksiä ja epätoivon päälle ;)

L-E: Tervetuloa takaisin kun voimat ovat palanneet! On ne vierailut meinaan aina aikas voimia vieviä, varsinkin jos koko ajan saa olla vahtimassa ettei ipana tuhoa ympistöään (kuten meikäläinen). Nasukin Tepsut on kokoa 21 ja ainakin nyt ne näyttäis et olis kohtapuoliin sopivat. Tiedä sitten minkä kasvupyrähdyksen tuo ipana ottaa... mut sit myyn ne jos e käy pieneksi. Niitä vaalenapunaisia muuten minäkin ajattelin sen Minymon talvihaalarin kanssa... ;)