tiistai 20. syyskuuta 2011

Tää söis nyt pelkästään sormin, itte.

Tajusin itse blondimaisella viiveellä vasta eilisen kirjoituksen kirjoitettuani, että ai-van. Meillähän on Nasulle kaulahuiveja ja erinäisiä liinoja, joita voisi käyttää vaatteita suojaavina kuolaliinoina. Tai kuolakauluksina, miten nyt vain asian haluaa ilmaista. Ja samoin useassa teidänkin kommenteistanne esiin nousivat nuo samaiset kapistukset jolloin uskoni siitä, että ne todella auttaisivat tähän kuolaongelmaan, kasvoi entisestään. 

Tänään oli sitten tarkoitus tesmiä yhtä liinoista, sitä Me&I:n ihanaa mopsiliinaa, minkä seurauksena koko päivän asu rakennettiin liinaan sopivaksi. Kävi kuitenkin niin hassusti, että päivän tohinoissa mokoma unohtui siihen tiskipöydän reunalle, johon sen pukemista varten nostin. No, olisi se ainakin sopinut asuun.

Hmmm... mihinkähän sosiologian klassikoista tutustuisin tänään?


Mitä? Ehei, en mutsi anna tätä. En varmasti.
Suotta siinä kättäs ojentelet.
*********
Kyyhkysbody - Tutta
Vihreät mopsi-byysat - Me&I

Tänään meillä syötiin isin tekemää spaghetti bolognesea lounaaksi. Sekä Nasu että minä söimme itse. Siis ihan itte. Minä söin haarukalla ja veitsellä lautaselta, Nasu pöydän kautta pikkuisin nakkisormin nyppien. Aterioinnin jälkeen minun ruokapisteeltäni löytyi pieni läikkä vettä ja ketsuppitahra, Nasun paikka näytti tältä:

Nasu söi tässä. 

Voi luoja kun tuli ikävä sitä vahakangasta, jota sunnuntaina Ikeasta lähdin turhaan hakemaan. Seuraa siis amatööriäidin vinkkivitonen: älkää tehkö kuten minä, vaan hankkikaa nyt ihmiset ihmeessä se pöytäliina tai vahakangas sinä päivänä kun nassikkanne alkaa syödä kiinteitä ruokia. Ehkäpä mieluiten jo päivää ennen. 

Sillä vakuutan teille kokemuksen kumealla rintaäänellä, että päivittäin miljoona kertaa valkoisen pöydän pyyhittyään sitä antaisi vaikka toisen munuaisensa helppohoitoisesta vahakankaasta. Mieluiten musta-valkoisesta sellaisesta.

Niin, ja kelpaisi se syönnin jälkeen puhdas lapsikin. Kauhulla odotan jo niitä päiviä, kun nassikka riistää lusikan mun vakaasta & harjaantuneen tasaisesta kädestäni ja alkaa itse kauhoa. Enteitä siitä on jo nähty...

Sitte tää vähän hierois käsiään tähän pöytään. 


Hei, annas nyt niitä spaketteja!
Tänne näin, ääntä kohti.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten olis "kuoluri" ;) ?

Finlaysonin tehtaanmyymälässä on usein vahakankaitakin puoleen alessa. Joskus jopa ihan tyylikkäitä mustavalkoisia.

Maria kirjoitti...

Tutun näköistä ruokailua :) Meillä on aivan yhtä sotkuista touhu edelleenkin vaikka Patrik on omineen syönyt jo pitkään ja osaa syödä lusikalla. Pitäiskin miettiä tota vahakangasta... :)

L-E kirjoitti...

Hihi. Ymmärsit minua eilen hieman väärin :D. En todellakaan tarkoittanut että sinun täytyisi tyytyä mihinkään (saattoi kyllä kuulostaa siltä, hek). Halusin vain tietää että harkitsitko edes toista mallia mutta vastasitkin jo :D. Minä olen miettinyt nimittäin että yksi vai kaksi vetoketjua ja joka toinen päivä olen toista mieltä eli ei taida meille tulla mitään haalaria ennen kuin on hirmuisen kylmä :D. Siitä olen varma että raidallista meille ei ainakaan tule, se ei tunnu meidän jutulta (ainakaan nyt).

Meidän neiti on kanssa päättänyt että se että äiti syöttää on ihan tylsää ja tekee hyökkäyksiä kohti lautasta (myös muki on useamman kerran löytänyt tiensä lautasen keskelle) ja pöytä näyttääkin syömisen jälkeen ihan samalta kuin teillä.

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Kuoluri! Nerokas ilmaus, saanen adoptoida? Ja täytyykin pistäytyä siellä Finlaysonin tehtaanmyymälässä, eikös se ole siellä Plevnan lähettyvillä edelleen? Finlaysonilla kun on tosiaan ihan mahtavia kuoseja, hassua miten se ei tullut mieleenkään. Marimekon jo hylkäsin sen hinnan takia, ei viitsi Nasun runtelemaan liikaa pesoja psitää kiinni.

Maria: Eikös Patrik ole Nasua jo ainakin sen vuoden vanhempi? ttä on siis tiedossa vielä pit-kään? Huoh.

L-E: No perskules, niinpä taisin sitten ymmärtääkin! :) Harkitsin siis itsekin sitä toista mallia, mut musta ne vetskarit oli tosiaan vaan jotenkin rumempia ku siinä missä vetskarit on piilossa. Kumpiakin olis saanut Traderasta ihan hyvää hintaan, mutta näinkin pieni yksityiskohta sitten ratkaisi asian, hehe. Tuota mallia ja oikeaa kokoa arvoin kyllä aikas pitkäänkin, mutta oon tosi tyytyväinen noihin mihin päädyin. Eipä sillä, nättihän se tuplavetskarikin on ja varmaan kätevämpi pukea kuin yksi vetskari. Kerro sit mihin teillä päädyit!

ONIA kirjoitti...

Hömhöm, meillä on pöydän päällä Ikeasta ostettu musta-valko-palloinen vahakangas, niitä varmaan myydään vielä? Mua kyseinen kuosi jo kyllästyttää, ja kaipaan vaihtelua. Voisin diilata ton meidän kankaan eteenpäinkin, mutta oletan että teillä on pitkä pöytä, eikä pyöreää kuten meillä (koska fiksut perheet istuu suorakaiteen muotoisessa pöydässä :D). Mutta vahakangas on kyllä pop, meilläkin Inton paikka on aina ruokailun jälkeen ihan törkeän näköinen. Odotapa vaan kun Nasu tarttuu lusikkaan, siitä tulee VIELÄ enemmän sotkua :)

Ja KYLLÄ, meidän poijaalla on ollut kaikki (siis paitsi ne taimmat) hampaat jo pari kuukautta (nyt ikää siis vajaa 1v3kk). Ihan kivaa ettei niitä hammaskipuja tarvitse enää kai kauheasti kärsiä, mutta kyllä toi piraijamaisuus tuo tullessaan myös lieveilmiöitä - juurikin sen kuolaamisen ja myös puremisen, auh.

Maria kirjoitti...

Juups, Patrik ensi kuussa JO 2v.(hitto aika menee nopsaa!) :)

Heli kirjoitti...

ONIA: No juurikin sitä musta-valkoista palloa lähidn hakemaan, sen haluaisin! Mutta sitäpä pentelettä ei ollut enää musta-valkoisena, oli vaan muita värejä. Jotka ei kelpaa. Meillä on suorakulmainen pöytä pauttiarallaa 85x150 cm - mdeneekö teidän liinan mittoihin? :) Nasu on muuten tarttunut jo lusikkaan, mut toistaiseksi saan hieman ohjailtua ja hämättyä sitä. Tiedän, etten enää kauaa....

Maria: Joku varastaa tätä aikaa. Tai vähintäänkin syö sitä, oon varma siitä. En ite vieläkään tajua, et Nasu on jo YLI vuoden! Augh!

ONIA kirjoitti...

Meidän liina on neliön muotoinen, muistaakseni suunnilleen 150x150. Eli ei taida ihan olla passeli teille :/

Heli kirjoitti...

Onia: kiitos että tsekkasit! Ei se ihan suoraan ainakaan ole, pitäis saksia pois hieman... :)