tiistai 14. kesäkuuta 2011

Puu pöntössä

Arvoisat lukijat, tänään se on tapahtunut. Sunnuntaina ostettuun pinkkiin pottaan väännettiin aamulla sekä ykköset että kakkoset. Heräsin aamulla unenpöpperöisenä (viime yö oli hieman risainen) ja raahustin keittiöön. Mies siellä touhusi Nasun kanssa ja huikkasi töihin lähtiessään, että mailiboksissani odottaa yllätys.  

Ihanaa, yllätys, sitä tämä tahmainen aamu tarvitseekin, ajattelin ja könysin kiiruusti maililleni. Kone ensin nopeasti päälle, mailiohjelma ruudulle ja inboxista löytyy mieheltä maili otsikolla "puu pöntössä". Klikkaan viestiä malttamattomana, silmät yhä väsymyksestä harittaen ja mikäs se siellä odottikaan muu kuin miehen aamulla ikuistama valokuva näistä kuuluisista tuotoksista. 

Varsinaista todistusaineistoa, tarkka kuva rikospaikalta. Tuijotan kuvaa kieltämättä hieman huvittuneena ja ajattelen, että tähän on siis todella tultu. Minulle suunnatut yllätykset ovat kuvia ihmisen jätöksistä. Vaikkakin ehkä pienen ja suloisen sellaisen, mutta kuitenkin.

Päivä lähti siis pissoilla ja kakoilla liikkeelle. Ja ei, en ajatellut julkaista sitä kuvaa täällä. Pidetään se nautinto nyt yksinomaan minulla. Mutta jollain kierolla tavalla tuo ylhäältä päin otettu kuva pirteän pinkistä potasta, jossa se ujo pökäle lillui, kieltämättä piristi aamuani. Sillä se antaa viitteitä siitä, että kohta noiden herra pökäleiden peseminen vaipoista on historiaa, jeah baby! 

Tahmea aamu kaipasi pirteitä värejä ja pehmeitä materiaaleja. Turvauduin froteeseen, tuohon lempimatskuuni. Tällaisina hitaina aamuina haaveilen suuresta pehmeän froteisesta unipussista, johon voisin itse sulkeutua. Vetäisin vaan vetskarin kiinni, sulkisin silmäni ja sillä aikaa Nasu ruokkisi, pukisi ja veisi itsensä parvekkeelle päikkäreille. Eli naperon murrosikää odotellessa.

 
Retroleijona body & haalarit - Tutta
Punaiset sukat - Finnwear

Siinä aamukahvia lipitellessäni tuhosin eilisistä synttärikaffeista yli jääneitä pullia (nimenomaan monikossa) ja seurasin Nasun puuhailuja. Siinähän se ikiliikkuja vipelsi huoneesta toiseen sotkua aiheuttaen, niinkuin jokaisena muunakin päivänä. Tänä aamuna en kuitenkaan jaksanut siivoilla sen jälkiä, vaan päättäväisesti suuntasin katseeni sotkuista kukkakimppuihin, joita sain eilen synttärilahjaksi. Muistanette ehkä kuinka aiemmin kirjoitin kikoista, joilla kurjakin päivä lähtee nousuun? No, tänään otin niistä kahvi & pulla-kattauksen ja kukat käyttööni. Toimi.

Pinkkejä ruusuja kahdessa eri kimpussa. Pinkki on totisesti tullut kotiimme jäädäkseen.


Tismalleen mun värinen kimppu vielä lempikukallakin varustettuna. 

Yksi Nasun uusimmista lempipuuhista on ratsata oman vaatekaappinsa alakaappeja, joihin olen hamstrannut tulevien vaatekokojen vaatteita. Tällä hetkellä kaapissa majailee 80-86 vaatekoon vaatteita, kaikki Huutiksesta tehtyjä löytöjä. Mulla kun on tapana ostaa Nasulle myös seuraavien vaatekokojen vaatteita, jos ostamisen arvoisia löytöjä tulee vastaan. Ja niitähän on tullut, itse asiassa sen verran ettei tarvitse ostaa enää laisinkaan vaatteita sitten kun napero siirtyy vaatekokoon 80.


Jaahans, satunkin sopivasti olemaan tässä vaatekaapin nurkilla eli jospas järjestelisin vähän.


Siis mitä? Eikö näitä ole järjestetty värien mukaan? Törkeetä!
Kaikkiko täällä huushollissa pitää tehdä itse?

Hei mutsi, aika lailla täällä näkyis olevan Tuttaa, mut mites Metsola ja Duns? 


Laita sä nää sit takasin jookos? 
Ja mutsi hei, tällä kertaa sit kans värijärjestykseen, pliis!

4 kommenttia:

Vadelmia kirjoitti...

Meillä on onneksi vielä se, että niin mahdottoman taitava kuin lapsonen mun mielestä onkin, niin ei onneksi ole tajunnut yrittääkään avata kaappien ovia. Avoimet hyllyt tyhjentää, mutta kaapit jättää rauhaan. Ehkä mun kannattaisi jatkossa avata kaappeja salaa, niin lapsi ei huomaisi vielä pitkään aikaan, että meillä ylipäänsä on kaapinovia.

Heli kirjoitti...

Vadelmia: Oi oletpa onnekas! Vaihdetaanko vauvoja ;) Tänään juuri sadannen kerran taittelin noita vaatteita kaappiin ja sen jälkeen suljin ovet maalarinteipillä. Nyt on Nasu ihmeissään, ku osa ovista aukee ja osa ei, hehe.

Vadelmia kirjoitti...

Saan mä silti taitella päivittäin vaatteita takaisin pinoihin, koska meidän vaatteet on hyllyssä eikä kaapissa. :)

Heli kirjoitti...

Vadelmia: Hahaa, sitten me jaetaan sama tuska! :)