lauantai 25. kesäkuuta 2011

Mammutit kaatuvat

Kuuletteko ryminää? Ei hätää, ne ovat vaan ne meidän pyhät lastenkasvatusperiaattemme, jotka kaatuvat jytisten yksi kerrallaan. Nyt on viimeisimpänä mennyt herkkujen antaminen. Mehän olimme semi-tosissamme miehen kanssa ajatelleet, että ei anneta Nasulle jätskiä tai suklaata mahdollisimman pitkään aikaan, niin se ei osaa edes kärttää moista. Nerokasta!

Hyvä idea, harmi vain että sekä miehen että minun itsekuri ei riittänyt asian toteuttamiseen oikeastaan lainkaan. Jätskiä annoimme nassikalle heti kun niiden perhanan ruokasuositusten mukaan sai ja suklaan makuun napero pääsi tässä viime päivien aikana. Joten check, check vaan alle vuoden ikäisenä maisteltujen herkkujen listaan.

Voisin huijata itseäni ja teitä ja väittää, että Nasu varasti ensimmäisen suklaapalansa. Että emme yksinkertaisesti voineen sille mitään. Mutta se ei ole totta, sillä jos oikein muistikuviani kaapaisen on myönnettävä, että minähän se taisin alun perin antaa sen suklaapalan ipanan odottavasti ojennettuun käteen. Nasuhan on avoimen innostunut aina kaikesta uudesta ja ojentelisi hamuavasti käsiään, vaikka tarjoaisin sille metallista haarukkaa terät edellä. Kokeiltu on.

"Kato ku söpö, Nasu tykkää!" sirkutin miehelle naperon tunkiessa Fazerin sinistä suuhunsa ja mumistessa haltioissaan "ämmmmmm, hämmmmm" (tarkoittaa onpa hyvää, tätä lisää. Toim huom.). "No pitikö sitä nyt antaa sille?", mies torui, mutta heltyi yhtä lailla nähdessään jälkikasvunsa haltioituneen mutustelun.  

"Joo, suklaanhimo menee meillä näköjään geeneissä", totesimme tyytyväisinä kuin yhdestä suusta. Ja miksi ihmeessä tyytyväisinä? Suklaanhimohan voi olla kiroista kamalin, ainakin jos suklaata ei ole saatavilla. Idiootit vanhemmat.


Ai tällästäkin on olemassa? Ja TE syötätte mulle jotain Piltin nihkeää lasagnea?

Mums mums. Hyväksyn.

Mies valitsi tänään päivän asun ja teemana oli kuulemma juurikin tuo suklaahairahdus. Ja ennen kuin alatte kohta epäillä asiaa, ei. Vastaus on edelleen ei. Myöskään Metsola ei sponsoroi meitä. Mikä vääryys, snif.

Juhannus on mun mielestä selkeää kalsariasu-aikaa.
 ************
Raidallinen froteeasu - Metsola 

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Aina tulee yhtä hyvälle mielelle teidän blogin lukemisesta! Kiitos ja kumarrus siitä ja hyvät kesän jatkot! :)

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Voih, ihanasti sanottu! Kiitos ja kumarrus päivää piristäneestä kommentistasi! Niin, ja nastat kesän jatkot sinnekin päähän :)

mimmu kirjoitti...

Ihmettelin tuossa että onpa kumma kun Nasusta ja mamasta ei ole kuulunut mitään, mutta te olette jotenkin mystisesti pudonneet pois mun reader-listalta, käääääk. No nyt olette siellä takaisin eli Tampesterin tyttöjen seikkailujen seuraaminen jatkuu.

Jep jep, niin ne pyhät kasvatusmetodit hupenee vähitellen täälläkin. Ei leluja pöytään....no eipä. Ei herkkuja....no jos nyt vähän kylässä (ja ehkä kotonakin) ja sitten on kyläilyä joka pävälle. Ei telkkua ainakaan paljon....maisa-hiiri tuo kaikkien äiti-tekee-nyt- tämän-loppuun-tilanteiden pelastaja yms. yms. Ja silti mulla kuitenkin on fiilis että tuosta kasvaa vielä ihan kunnon kansalainen :-)

Oi, teidän kesä kuulostaa ihanalta kun saatte koko perhe olla yhdessä. Meillä isän loma alkaa perjantaina ja sitten neljä viikkoa täysi löhöily päällä, jee.

Heli kirjoitti...

mimmu: Ou nou, äkkiä takaisin listoille! Mikähän siinä on käynyt et on tippunut pois? Outo homma, no, pääasia että olet täällä taas :)

Joo, meillä menee noita kasvatusperiaatteita ku aivosoluja humalassa. Eli paljon. Pitäis varmaan vaan tehdä päätös ettei päätä enää mitään periaatteita?