maanantai 21. helmikuuta 2011

Kuumetta!

Voi ei! Pikku Naspandeeros on ekaa kertaa elämässään kuumeessa! Augh! Olin ihan neuvoton ja soitin heti aamutuimaan isosiskolleni: mitä tehdä? Kuumetta ei tosin ole kuin 38,2 (kuulin siskolta, että vauvalle se ei ole niin paljon kuin mitä aikuiselle olisi) ja Nasukka on yleisololtaan ihan ok, mutta äipälle tämä on näemmä kova paikka. Pikkuinen kipeä raasuni, snif!

Ei muuta kuin peppurakettia (lue: särkylääke peräsuppo-muodossa) sisään, paljon tisumaitoa juotavaksi ja unten maille niin paljon kuin mahdollista. Niin, ja kuume seurantaan. Tällaiset toimintaohjeet siskoltani sain ja ihana että sain, on niin paljon helpompi kun tietää miten toimia. Kyllä nasselista tuon sairastamisen näkee väsymyksenä ja itkuherkkyytenä, mutta yllättävän sirpakka se silti on. Tosin nytkin se taas nukkuu, eteisessä tottakai.

Kipuilun sekä kestovaipan falskaamisen takia (megaärsyttävää kun niiden kanssa aina välillä käy niin) tänään on vaihdettu vaatetta jo pariin otteeseen. Tässä nyt kuitenkin yhdestä asusta kuva, ohjenuorana  päälle pantavan pehmoisuus, mukavuus ja helppopukeisuus.

Kuumeisenakin Nasua naurattaa.

Mutta kyllä perusilmeestä näkee, että kaikki ei nyt oo kondiksessa.


Nasu ei nyt jaksa edes viipottaa ympäriinsä, olla möllöttelee vaan.

 

Normaalia kalpeampi iho ja kiiluvat silmät - voi pientä! 

**********
Turkoosi norsubody - Lindex
Raidallinen neulehaalari - Me Too
Siniset villasukat - kirppikseltä
Mallin kuumetaso - yli 38 asteen huidellaan

Mikäkö nasukalla sitten on? Noh, joko se on kehittämässä korvatulehdusta (esim. vauvauinnin sukelluksen seurauksena), saanut tartunnan mun flunssasta tai sitten se kylmettyi lauantaina, kun amatööriäiti oli pakannut mummulaan niin surkean vähän vaatetta mukaan, että raasu ilmeisesti kylmettyi ulkona nukkuessaan. Tai sitten ei vaan tiedetä mikä on, paitsi tietty kuumetta.

Tiedän, että tyttäreni tulee vielä olemana sairas elämässään, joten tähän on syytä tottua. Eikä pikku kaveri nyt ole juuri moksiskaan kuumeilustaan. Mutta jotenkin se vaan omaa sydäntä viiltää, kun näkee toisen kuumeesta kiiltävät silmät ja hetkittäisen hankalan olon. Ja mä en oikeasti ihan kauhean vähästä hätkähdä, on meinaan kävelty murtuneella jalalla, ajettu moottoripyörää murtuneella kytkinpeukalolla jnejne. Mutta tämä pikkuisen kipuilu, tämäpä näemmä kouraisee syrämestä - ja syvältä.

Ehkä tämä nyt on just sitä äitiyden tuskaa, josta  aina puhutaan: ottaisin niin mielelläni ennemmin omille harteilleni tuon kuumeilun, kun antaisin pikku Nasun kärsiä. Jos siis vaan asiaan voisin jotenkin vaikuttaa. Eli nyt ymmärrän, mistä muut vanhemmat ovat aina puhuneet: Oman pikkuisen tuska on suurempi kuin oma. Aina.

2 kommenttia:

Viona kirjoitti...

Taas ollaan samiksia: meidänkin vauveli on nyt kipeänä. On jo toista kertaa, joten en ehkä ole enää niin hädissäni - viime kerralla mentiin heti lääkäriinkin tarkistamaan, että kaikki on ok. Tosin meidän typy on ollut melkoisen poloinen kipeänä, ei nuku, ei jaksa syödä, itkee vain. Nyt on helpompi, kun syö kiinteitä, koska jaksaa lusikasta syödä.

Mekin oltiin vauvauinnissa, jota epäilen syylliseksi, samoin viime taudissa melkoisen varmasti saatiin se vauvauinnista - joskaan en usko, että sukeltamisesta, se kun on viikottaista puuhaa ollut ilman jälkiseuraamuksia. Sitä vastoin uskon, että toisten vauvojen aivastaminen päin meidän typyn naamaa voi tuoda meille flunssan. Ja samojen kumiankkojen nuoleskelu.

Heli kirjoitti...

Vadelmia: Ei oo totta! Me eletään kyllä ihan synkassa, paitsi että te tosiaan ootte jo kerran tän kipuilun kokeneet. Meillä on huomenaamulla säkällä lääkäri (varattu aikoinaan ihan muista syistä), joten eiköhän siellä samalla hoidu tämänkin sairastelun diagnosointi. Hassua, miten sitä huomaa huolestuvansa ihan eri lailla, kun mistään sairastelusta ikinä ennen. Edes miehen keuhkokuumeista, joita sillä on ollut parikin tähän mennessä, en oo tälleen surkeillu.

Toi vauvauinti voi kyllä muuten olla Nasunkin tartuttanut - siellä kun on rutiinina aina aluksi tervehtiä muita silleen nassut vasten nassuja. Ja siinähän ne tauditkin sit kuulumisten ohella nätisti leviää...ja varmaan tosiaan viimeistään kun niitä houkuttelevia uimaleluja kalutaan ;)