sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Hyvää minun päivää!

Ai että on ihanaa olla sankari. Tänään olen nimpparisankari, kuten otsikosta varmasti päättelittekin, ja päivä on ollut mitä ihanin. Ensiksikin, eilinen huoli Nasun nukkumisesta oli täysin turha. Nukutimme vekaran sänkyynsä illalla kympin tienoilla ja siellä se levytti x-asennossa autuaana vielä puolenyön jälkeen, kun vetäydyimme miehen kanssa nukkumaan. Ja olipahan vaan ihanaa kun oli itselläkin tilaa sekä oikoa lähes x-asennossa että käärylöidä miehen kainalossa.

Aamulla heräsimme vauvauintiin ja oli ehkä hitusen verran vähemmän tuskaa riipiä itsensä hereille kuin mitä aiemmin. Ehkä se johtui siitä, että aamut ovat jo selkeästi valosampia. Hyisen kylmiä, mutta valoisampia. Ja entäpä sitten itse uinnissa? No, toisin kun pelättiin, se eka sukellus olikin vasta tänään eikä viime viikolla ja Nasu pääsi jopa kyseisen suorituksen mannekiiniksi. Naurettiin kaikki, kun se pinnalle päästyään oli niin nuhteettoman näköinen. 

Koska oli vauvauintipäivä, piti päälle valita jotain helposti puettavaa, pehmeää ja mukavaa. Itsekin otan aina olohousut mukaan, sillä mikään ei ole rasittavampaa kuin yritää kiskoa jotkut tiukat byysat löylyn pehmittämiin koipiinsa. Yäk. Eli siis haalaria kehiin Nasselillekin, kiitos.

Hei mutsi, tsiigaa mikä kojelauta!

Pohjesukat ne olla pitää. Vai polvisukatko näiden virallinen nimi nyt on.

Froteinen norsuhaalari - Tutta 50 vuotta
Punaiset jarrusukat - lainassa serkuilta
Leluarsenaali - pistetty uusiksi serkkujen avustuksella

Lyhyestä virsi kaunis. Mies tuolla jo huutelee olohuoneesta, jotta nimpparijuhlaruokani on katettu ja tarjoilu voi alkaa. Normaalisti ollaan nimppariperinteenä menty ulos syömään sankarin valitsemaan paikkaan, mutta tänä vuonna päätettiin juhlia mun nimppareita rennosti kotona take away -ravintolasafkan voimin. Ihana intialaisen ruoan tuoksu leijuu tänne saakka, joten nyt täytyy mennä ja lujaa. Moi!

4 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

Jee! Onneksi olkoon sekä nimpparin, että onnistuneen pinnasänkynukutuksen ansiosta! :) Me pistettiin juniori jo kylmästi viiden viikon ikäisenä omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sen tyhmän äitiyspakkauslaatikon sijaan, jossa Murkula ei oikein tuntunut viihtyvän. Vähän koin huonoa omaatuntoa, että niin "aikaisin", mutta mulla ei oo sun unenlahjoja, joten yhtäkkiä energiaa onkin olut kovasti enemmän, kun uni on ziljoona kertaa sikeämpää.

Kotiuduttiin koko poppoo tänään Leviltä, jossa taas puhkesi porukan keskuudesta noro. Kuin ihmeen kaupalla mä ja Murkkis ollaan siltä säästytty, ainakin toistaiseksi. Peukut sille, että tilanne säilyykin niin.

Btw. Se kuva vaan huusi sun nimee.. :D

Viona kirjoitti...

Mun ratkaisu kiristävien housujen sijaan taannoin oli lähteä vauvauintiin (ja ostoksille) tyyten housuitta eli sukkahousujen päälle (onneksi) pitkä talvitakki, jossa (epäonneksi) on halkio vyötärölle. Huomasin vasta matkalla, kun ihmettelin kumman vilpoisaa tuulenvirettä.

Löyly tosin ei pääse siellä pehmittämään, kun vauvauintipaikan saunassa on yleensä 40 astetta lämmintä, ovea ei saa laittaa kiinni eikä vettä voi heittää kiukaalle. Kuitenkin kylteissä kehotetaan käymään suihkussa "saunomisen" jälkeen.

Onneksi olkoon onnistuneesta yöstä! Ilmeisesti se Lullabub ei olisi teille niin tarpeellinen kuitenkaan kuin meille on ollut. :) (Postia muuten taas roskapostilaatikossa. ;) )

Meilläkin muuten mies yleensä kokkaa. :)

Heli kirjoitti...

Elisa: Suuret kiitokset! Aina sitä välillä näiden tunarointien keskellä näemmä onnistutaankin, hehe :)

Ja jokainen hei tyylillään! Ihana Murkulahan on niin suuri persoona, ettei se ihanuus mihinkään pikkuruiseen äitiyslaatikkoon mahtuiskaan! Hyvä uni on ihan kaikille tärkeetä ja niin on oma tilakin. Teillä siis näin ja se on varmasti teille paras ratkaisu! Eli ei mitään huonoja omatuntoja siellä päässä, nih!

Todella toivon, et selviätte noroitta! Ja suuret kiitokset ihalijakuvista, siihen mahtavaan pörröönhän oli lähes kirjailtu mun nimi ;)

Vadelmia: Hahahah :D Nauroin ääneen niin, että Nasukin yhtyi mukaan. On jo aikakin, et itsensävilauttelijoiden ammattikuntaan saadaan hieman naisedustusta :D

Ja mikäs sitä teidän vauvauinnin saunaa riivaa, jos lämpöä on vaan ruppanat 40 astetta? Yrittääkö ne siellä jotain epätoivoista turkkilaista saunaa, höyryittä?

Lullabub saattaapi kyllä tulla vielä tarpeeseen, tässä kun haetaan sitä että päikkärit ja kokonaiset yöunetkin joskus onnistuis... Niin, ja asiat jotka aluksi onnistuu hyvin, saattaakin kohta epäonnistua täysin. Sen, jos mitään, olen oppinut. Mut sujahdanpa nyt mailille, se kirottu heittelee edelleen joitain maileja itsekseen roskikseen. Onneksi sun mailit on nyt tulleet läpi!

PS. Mieskokit rules! :)

Viona kirjoitti...

Mieskin nauroi, etenkin aina kun pieni tuulenpuuska heilutteli mun takkia. Ehdottipa vielä, että mentäisiin vaihteeksi pitsalle, mutta kieltäydyin jyrkästi, kun en halunnut syödä takki päällä.

En ymmärrä vauvauintimme saunan virkaa. Sen tarkoitus vaikuttaisi olevan lämmittää muita tiloja. Eikö siihen tarkoitukseen ole keksitty esim. patterit, lattialämmitys yms? Saunan vieressä on tila, jossa voi ruokkia lapsen uinnin jälkeen. Äidit menevät altaalta sinne ja sanovat aina lapsilleen, että onpa varmt och skönt.

Olen ollut toisessakin ruotsalaisessa saunassa, nimittäin häämatkallamme varasimme hotellin saunan ja porealtaan itsellemme. Siinä saunassa oli kyllä astia vettä varten ja saunakauha, mutta vesiastia oli iso raskas keraaminen kahvaton ruukku, kuten iso kukkaruukku - se oli mahdoton kantaa suihkuhuoneeseen täytettäväksi, sillä se oli aivan tulikuuma. Samoin metallinen kauha oli niin kuuma, ettei siihen voinut koskea...