maanantai 14. maaliskuuta 2011

Paluu arkeen.

Voi nyyh. Aamulla hyvästelimme yhdessä miehen, joka erittäin vastahakoisena ja pahantuulisena palasi sorvin ääreen. Ei sillä, etteikö mieheni pitäisi työstään. Ehei, kyllä ala on ehdottomasti häntä itseään. Mutta ei mikään ala ole tällä hetkellä kuulemma niin kivaa, etteikö sitä ennemmin haluaisi olla nasukan kanssa vielä kotona. 

Ymmärrän täysin. Sama kuvailu nimittäin pätee minuunkin: pidän erittäin paljon työstäni, koen sen jopa kutsumuksekseni, mutta en suin surminkaan haluaisi palata työelämään vielä! Nautin niin älyttömästi ajasta pikku pallopääni kanssa, yhteisesti arjen hetkistä ja rutiineista, joista tämä elämä loppupeleissä koostuu muutenkin. Nasukan kanssa kaikki ne ovat vaan piirun verran kivempia.

Palu arkeen tapahtui myös erittäin fyysiselläkin tavalla. Sen lisäksi, että Nasun nyt nukkuessa jutteluuni vastailee vain Riki-kissa, olemme vielä kaiken kukkuraksi kipeinä naperon kanssa. Ihan kuin kroppammekin olisivat protestoineen isäloman loppua: älä jätä isi, hoida meitä! Naperolla on pienen elämänsä pahimmalta kuulostava yskä ja meikäläisellä röörit täynnä räkää ja kurkkukipu. Naperostahan en nyt tiedä, vaikka silläkin olisi kurkku kipeänä, kaveri kun ei luonnollisestikaan osaa vielä kertoa siitä. Itse asiassa luulisi, että näin on. Sen verran ärmäkän kuuloista tuo sen hakkaava yskä on.

Sairastamisen seurauksena jouduin perumaan useammat vierailut. Ensin tänään piti ihanan isotädin tulla meitä moikkaamaan ja huomenna oli sovittu ystäväpariskunnan kanssa iltateet. Ei auta, ei tänne tautipesään nyt kannata ketään kutsua. Voihan räkä! Sanan varsinaisessa merkityksessä.

Olin illalla jo laittanut sivuun ihanan vierailuasun isotätiä varten, mutta koska aamiaispöydässä oli vastassa räkäränninen ruttunaama (on muuten yllättävän huvittavan näköistä, kun toisen naamassa virtaa rään, mustikan ja puuron sekamelska), vaihdoin mekon suosiolla lokoisaan oloiluasuun. Eli leggingseihin. Niissähän mäkin täällä nyt hiihtelen, ollaan Nasun kanssa tuhisevat leggarikaksoset.


Mustat leggarit - Bogi
Valkoinen pehmeä neuletakki - Adonis Baby Wear (ehkä herjoin merkki ikinä)
Pilkkusukat - Marimekko

Pieni piristys kopsahti postiluukusta äsken. Olin juuri julkaisemassa tätä tekstiä, kun posti tuli. Sieltä tulla kopsahti sen verran riemunkirjavia Huutislöytöjä, että tämä ankeanharmaa maanantaikin sai juuri värikkään reunansa.

Violetti bambihaalari - Småfolk
Punainen Itämaiset norsut haalari - Tutta
Keltaiset Itämaiset norsut pökät - Tutta
Voikukkahaalari - Duns (ja on muuten UUSI, kuten lapuista huomaa)

No niin. Palasin juuri hakemasta nasukkaa unilta ja huomasin, että amatööriäiti on amatööriäiti vaikka voissa paistaisi. Luulisi tässä jo melkein kahdeksan kuukauden harjoittelun jälkeen ihmisen osaavan pukea vauvansa oikein. Ei liikaa, ei liian vähän.

Mutta ei, tuntuu että mitään ei olla opittu, mittari näyttää plussaa ja nasukka-raasu oli aivan hiessä. Ei, se ei ole laskeva kuume ja voi kuinka haluaisinkaan syyttää sitä. Se on yksinkertaisesti vain puhtaasti liikaa vaatetta, sillä joku meistä puki lapsensa kuin se olisi talvisotaan menossa.

2 kommenttia:

Elisa kirjoitti...

voi kun kurja kuuulla että ootte kipeinä! Me käytiin 3kk neuvolassa tänään ja rokotteet sai kyllä Roninkin melkolailla kipeäksi. Ei kuumetta, mutta muuten ihan surkeana. Tuli taas mieleen, että onneksi ei ole koliikkivauvaa, sen verran avuton olo tuli! Panadolia kehiin ja nyt se onkin nukkunut koko illan.

Mut olipas hauska nähdä, et sä oot huutanut varmaan just niitä vaatteita mitä mä olen kaihoten katsonut, mutta raakannut turhan tyttömäisinä sivuun. Leppis ja voikukka ainaskin :)

Heli kirjoitti...

Elisa: Joo, toka kerta kipeenä ja kumpikin kerta aina vauvauinnin jälkeen.... hmmm. Noi rokotukset voi kyl vetää lötköksi, meillä Nasu ei vielä tuosta 3kk satsista mennyt, mut se seuraava jööti setti (olikohan siinä 5kk kohdalla?) teki sit tehtävänsä. Mut peppurakettia tai mikstuuraa suun kautta vaan, ni kyl se siitä! Tsemiä pikku-Ronille!

Hihi, meillon sama maku siis! Siitä vaan voikukkaa Ronillekin, ihanalle kukkaispojalle! :)