torstai 11. elokuuta 2011

Vaatteiden myymistä ja ostamista, tuota ikuista kiertokulkua

Vietin lähes koko eilisen päivän istumalla tässä sohvalla ja hakkaamalla uusia kohteita Huuto.nettiin myyntiin. Kuten blogiamme seuranneet ovat varmasti huomanneetkin, tämä täti pitää lastenvaatteista. Joten vaatekaapit lievästi sanottuna pursuilevat vaatteita ja kaikkia löytöjä ei vaan voine säästää tulevaisuuteen sille mahdolliselle "pikku kakkoselle" (kiitos lukijalle ainakin itselleni uudesta loistoilmauksesta!). 

Niinpä sieltä nyt löytyy huudettavia vaatteita, klikkaatte vain tuota oikealla näkyvää ruskeapohjaista Pallo-kuvaa. Tarkoitus olisi lähipäivinä lisätä vielä muutama vaate, mutta ihan nyt heti en jaksa. On tuossa vaan oma duuninsa, vaikka kuinka sitä olisi aiemmin tehnytkin. Typerä Huutiskin kun oli jo hävittänyt vanhat myydyt kohteeni, jotan alusta oli kirjoitusurakka aloitettava. Myynnissä on nyt siis n. 62-74 cm kokoisia vaatteita, käykäähän katsomassa jos kiinnostaa.

Tällä kertaa laitoin kaikille kohteille myös sen Osta heti-hinnan, koska ajatelin että näin sieltä voi halutessaan ostaa heti vaatteen, jos vaikka johonkin tulisesti ihastuu (kuten allekirjoittaneelle usein käy). Niin on jo itse asiassa käynytkin, sillä esimerkiksi Myllymuksujen ihanat raidalliset froteehaalarit ja ne Lindexin maatila-haalarit myytiin oikeastaan saman tien Osta heti-hinnalla, kun ne Huutikseen sain julkaistua.

Koitin määritellä nuo Osta heti-hinnat sellaisiksi, että ne tuntuisivat sekä ostajista että minusta vielä hyviltä. Toki kohteet voi edelleen huutaa normaliin Huutistyyliinkin, yhdessäkään kohteessa ei ole hintavarausta eli sillä hinnalla sitten myydään mikä siellä voittavana tarjouksena kohteen sulkeutuessa on.

Myynnissä on niin laatumerkkejä, aitoa retroa kuin hassuja löytöjäkin. Kuten esimerkiksi tällaista (seuraa mainospala):






Kirjoittelen usein Huutis-löydöistäni, mutta harvemmin avaudun niistä huudoista, jotka ovat menneet sivu suun ja harmittaneet niin vietävästi mennessään. No, tänään voisin sitten kertoa yhdestä sellaisesta. Olin väijynyt tätä huutoa alusta saakka, odotellen että sen sulkemisajankohta lähenee. Olin etsinyt huudon toppahaalaria, Metsolan ruskeaa apila-kuosista, jo kauan - olinhan ostanut samaa kuosia olevan hatunkin.

No, kun kerrankin sitten sellaisen pongasin, UNOHDIN huutaa sitä. Taistelin nassikan kanssa ruokapöydässä (tarjolla oli kerrankin pahaa ruokaa, jota ipana ei lämmennyt syömään) juurikin ne tärkeä minuutit, jolloin tuo ihanan haalarin huuto umpeutui. Eipä hätä olisi tämän näköinen, ellei kohteeseen olisi tietenkin tullut jo huutoja, joten haalari siis myytiin jollekin toiselle halpaan hintaan. Kyllä meinaan ärsytti!

Eli jos joku ihana sielu siellä omistaa tuon ruskean apila-toppahaalarin jossain koossa välillä 80-92 ja olisi siitä valmis luopumaan, niin otathan meihin yhteyttä! Pliis!

No, onneksi tein samaan sysyyn muutamia muita löytöjä, jotka hieman hieroivat balsamia haavoihini. Kuten esimerkiksi seuraavat ihanuudet, jotka juuri kolahtelivat postiluukusta sisään.

 
Siihen aiemmin pongaamaani T2T Heavenin ihanaan tähtihaalariin sopivat uudet kurahanskat.
Ja VIHDOINKIN! Albababyn ihana ronsubody mm. näiden haalareiden kanssa käytettäväksi.

Kuten näette, saatan väijyä ja keräillä vaatteita ja niiden yhdistelmiä kauankin. Kuten ehkä huomaa noista tällä hetkellä Huutiksessa myymistämme tuotteistakin (esimerkiksi se Lindexin maatila-sarja). Olennaista on myös se, että vaatekaapin eri vaatteet sopivat keskenään yhteen, jolloin niistä voi muodostaa lukemattomia yhdistelmiä. Niinpä nassikankin vaatekaapissa on aikas selkeinä tietyt päävärit, joiden ympärille rakennetaan.

Nuo Albababyt ovat esimerkiksi olleet mielessäni varmaan jo puoli vuotta ja nyt on sitten asukokonaisuus koossa. Jahuu! Ja voin kertoa, että murto-osalla siitä hinnasta, mitä ne uutena maksaisivat. Onneksi sain ne nyt kerättyä vaatekoossa, jossa uskon nassikan viihtyvän hieman pidemmän aikaa. Joskus minäkin näköjään itseni yllättäen kykenen kärsivällisyyteen ja on kyllä ihanaa kun se vielä palkitaankin, hehe. 

Toinen Huutiksen louhimisnäyte tuleekin sitten tässä. Katsokaa millaisen aidon retro villatakin pongasin rontin viiden euron hintaan! Lienee selvää mistä Metsola on tuon oman villatakkinsa mallin ja idean pongannnut... 

Löytämäni aito pumpulinpehmeä retro villatakki, aivan törkeä ihanan värisenäkin vielä!



Lähikuva uuden villatakin kauniista käsin tehdystä neuloksesta, jotkut ne vaan osaa!
Ja Metsolan mallistosta löytyvä söpö 40€ hintainen neuletakki. Onpas häkellyttävän samanlainen...

15 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Nöööyyyy mä haluan tuon Katvigin haalarin vaikka tiedän että eihän se tulisi ihahtamaankaan tuon meidän mörssärin päälle. :P Voi vitjan vitja.. Jos olisi edes pikkkkiriikkinen mahdollisuus että pikkukakkonen olisi meille nyt tulossa niin tuohan olisi saatava. Mutta ei. Raskain mielin jätän sen nyt huutamatta.. Ehkä.

Eeva

Kati kirjoitti...

Ihania vaatteita :) Kuin meidän kaapista. Neuletakki on hillittömän hienon värinen, millä ihmeen hakusanoilla sä niitä bongaat kun en koskaan löydä tuommoisia..
Mä shoppailin tänään super-alessa ja aloin Käteväksi Emännäksi. Kahdet ulkoiluhousut yht. 5e, pakkohan ne oli kotiin kiikuttaa. Laitoin sit liian pitkiin puntteihin kumpparit ja nyt meillä on ensteks makeet pussipökät.

Kati kirjoitti...

Heli: tää vois olla teille:http://www.tampereenflamencoyhdistys.fi/?x103997=136256

Heli kirjoitti...

Eeva: Kuinka tuhdista pikkukaverista olisi kyse? Voin ottaa tosta haalarista mittoja jos haluat, mikä mitta olisi kriittisin? Se on kyllä älyttömän söpö ja ennen kaikkea juuri pojalle, tytölle se oli sit musta hieman liian poikamainen (eikö ookin yllättävää, et mä sanon näin?). Ja sen materiaali on superihanaa, se oli se syy miksi alu perin itse sorruin siihen.

Kati: Voi, se on tuntikausien nerokasta louhimista tietenkin, hihi :) Ei vais, varmaankin vaan hyvää säkää. Ja kumpparilahkeet on pop!

Mutta Kati rakas, me ollaan jo käyty koko viime kevät vauvamuskarissa :) Kiitos kuitenkin vinkistä ja siitä että ajatelit meitä *hali*

Nimetön kirjoitti...

Muistaakseni tuossa Metsolan haalarissa on tuplakoot 74/80 ja 86/92. Meille piti tulla toi haalari viime talvena. Vauva oli vaan loppusyksyllä juuri sen kokoinen (76cm), että pienempi koko olisi jäänyt kesken talven pieneksi ja isompi taas oli aivan valtava.

Nimetön kirjoitti...

Poitsun (6kk) bodykoko on nyt 80cm koska pienemmät kinnaa pituudesta, miten pitkä selkäosa siinä haalarissa on? Ja onko reisimakkaroille tilaa, joustaako lahkeensuut? :D

Eeva

Nimetön kirjoitti...

Ja se on muuten hassua miten joistakin vaatteista (vaikka väriltään olisivatkin kuinka unisex) tulee vain selkeästi tyttö-tai poikavibat. Mulle kävi sama juttu eräiden Plastisocin housujen kanssa, ostin ne silmät kiiluen, mutta nyt en osaakaan käyttää niitä poitsulla koska ovat liian tyttömäiset mun silmään. Housut on nämä http://www.miniq.fi/verkkokauppa/img/plastisock-summerpants-sweet-sour-lime.jpg mutta suoralla, kapeammalla lahkeella. Täytyy varmaan nyt vaan antaa periksi ja tyrkätä ne kiertoon.

Eeva

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Ahaa, hyvä tiettää! Kiitos tiedosta. Eli me varmaan etsiskeltäis sit tuota 74/80 kokoa täksi talveksi tai tuota suurempaa vuoden päästä talveksi. Myssy taitaa olla kokoa 86/92.

Eeva: Huppista! Teidän poitsu on sit nasukkaa hieman pidempi :) Lahkeensuut on neulosta ja joustaa jonkin verran, selkäosa on niskasta haaroihin venyttämättä n. 40cm.

Aivan ihanat nuo on nuo Plastisockin byysat, mä taas olen katsellut nitä sillä silmällä naperolle... -> Ei kiinnostais vaihtaa päittäin Katvigin haalaria noihin housuihin? :)

Nimetön kirjoitti...

No todellakin kiinnostaa! Laitan s-postia. :) Jeij!

Eeva

Tiina kirjoitti...

Huomenta Heli! (kts. kellonaika, kävimme kerrankin ajoissa nukkumaan...)

Täytyy vain sanoa, että olet niin pro-huutistelija! Meillä alkaa lahjoituksina saadut vaatteet loppua tästä vaatekoosta eteenpäin, että täytyy itsekin ryhdistäytyä hankkimaan möttöselle jotain päällepantavaa ja eräänkin tunnin huutiksessa nyt viettäneenä ei voi kuin ihailla taitoa ja kärsivällisyyttäsi :)

Hauskasti huomasin, että oltiin kyttäilty samaa Metsolan yöpuku/haalaria, mutta mä en sit huutanut sitä, koska hinta alkoi olla mulle liikaa ja näytti sunkin kipukynnys tulevan vastaan, kun meni jollekin toiselle. Ihana haalarihan tuo oli! Meille tosin vielä aivan liian iso, mutta jossain vaiheessa sitten... Nyt kyttäilenkin jo 74 kokoa, kun meidän minityypille on 68 jo aivan sopiva. Vauhdilla kasvaa, vaikka tuo meneekin vähän alakäyrillä.

Eipä muuta tällä kertaa. Terkut!

- Tiina

Heli kirjoitti...

Eeva: Kiitos vielä ihanista vaihtareista! :)

Tiina: Rispektiä heti tuosta kellonajasta, mä nukkua tursastelin kyllä sillon vielä autuaasti kun teikäläinen siellä tikkana raportoi. Se on kato toi Huutistelu sellainen harrastus ja vimma mulle jo, rasittavampaa ku louhia löytöjä on musta tehtailla noita myynti-ilmotuksia, niissä vasta on karmea savotta!

Kyttäsin sitä Metsolaa joo, meillä on ollut tota kuosia 62-koossa mekkona ja se on livenä aivan ihana, mut meni suolaiseksi se hinta ja onneksi se tyyppi huusi mun yli, koska olin laittanut oman hintavaraukseni ehkä jopa liian ylös eli olis harmittanut maksaa siitä se hinta. Eli hyvä että hävisin sen :) Mä kyttäilsen lähinnä 80cm -> mut sorru edelleen tasaseen tahtiin myös 74-kokoonkin. Onneks Nasu on sen verran hyttynen, et sekin vielä menee ku heti käyttöön ottaa.

Terkkuja takaisin ja myös sille kaljuimmalle perheenjäsenelle :)

Maria kirjoitti...

Miten mieletön tuo villatakki!!!!

Heli kirjoitti...

Maria: Kiitos! Siitä tuli kyllä ehdoton oma suosikkikin ja nousi mun pongauslistan Top 3-listalle kertalaakista! :)

Nimetön kirjoitti...

Kuinka... omaperäistä Metsolalta tuon villatakin kanssa taas. Meillä ollut käytössä aito 70-lukuinen nappien sijoittelua myöten samanmallinen villatakki, ainoat erot raitojen väri (ruskea), samalla ruskealla hupun reunus, ja napit erilaisia. Ja oon nähnyt kuvaa villatakista, jossa tosiaan raidat ja napitkin valkoisia, ainoa, mikä erottaa Metsolan versiosta on tuo hupun reuna.

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Älä muuta sano! Ei meinaan ole eka eikä tokakaan (eikä varmasti viimeinen), jossa huomaa Metsolan tyylin olevan... hmm... melko alkuperäisille esikuvilleen uskollinen ;)