tiistai 16. elokuuta 2011

Pissan ja kakan väristä

Tuumasin tänään miehelle Nasun päivän asua valitessani, kuinka todella pidänkään ruskean ja keltaisen väriyhdistelmästä. Siis sellaisesta, jossa yhdistyy oikeasti kirkas keltainen ja syvä ruskea, eikä mitään valjua yritelmää. Tiedättehän, juurikin se kultaisella 1970-luvulla suosiossa ollut väriyhdistelmä. Eikä vaatine kummoista keittiöpsykologia huomaamaan yhteneväisyys väriyhdistelmään ihastuneen äidin oman lapsuuden kanssa.

"Jaa, pissan ja kakan väriset vaatteet vai?" mies totesi pettämättömään tyyliinsä ja repesin totaalisesti. Niin, rehellisyyden nimissä, näinhän se juuri on. Tämä äiti on viehättynyt tuohon potasta niin tuttuun liittoon, mitäpä siihen mitään lisäämään. Joten rakkaat lukijamme, saanko esitellä teille pissan ja kakan värisen uuden lempiasumme, joka tänään puettiin mummin nimpparikahveille ylle.

Päivän asu -kuvien nappaaminen tuosta elosalamasta käy päivä päivältä yhä hankalammaksi. Harkitsin jo tänään sellaisen Uhrilampaat-leffasta tutun Hannibal Lecter häkin ostamista. Kun vaan tietäis kuka niitä valmistaa...


Älä luulekaan että mua kiinnostaa poseerata paikoillani. 
In your dreams mutsi!


Painelen ennemmin katsomaan mitä voisin ratsata tuolta huolella järjestetystä, 
koko seinän kattavasta kirjahyllystä.

Onneksi kotona on häkin sijaan kuvausassistentti, joka nakitettiin pitämään Nasua paikoillaan. Kuvassa se onneksi näyttää ehkä enemmän siltä, että isi taluttaa pikkuruista nasukkaa (kuinka söpöä!). Totuuden nimissä on kuitenkin tunnustettava, että mies ainoastaan pitää nassikkaa paikoillaan sen aikaa, että amatööriäiti saa tuskastuttavan hitaan kakkoskameransa tarkennettua.


Siis mitä, mähän tallaan paikoillani!
*******
Keltainen norsubody - Albababy
Keltaiset sukkikset - Metsola
Ruskea vakosamettihame - Retrolöytö Huutiksesta
Keltainen froteelätsä - Retrolöytö Huutiksesta
Teutaroiva liikehdintä - Mallin omaa 

Nyt mä lähden, soon moro!

Palasin juuri iltaa istumasta Tampereen keskustasta. Istuimme rakkaan ystäväni kanssa Teerenpelin terassilla (kyllä, vielä tarkenee) ja paransimme maailmaa. Kiitos Siina supermukavasta illasta! 

Ja kiitos myös Päiville, joka aamupäivällä poikkesi luonamme ja toi aivan ihanan kukkakimpun tullessaan. Tuossa se olkkarin pöydällä silmiäni hivelee, vähän väliä sitä vilkuilen ja ihastelen. 

Ja lopuksi ihan jättisuuret erityisterveiset uskolliselle fanillemme Siljalle, jolle lähetämme näin tekstin välityksellä oikein suurensuuret halit. Toivottavasti mekin vielä tavataan!

6 kommenttia:

L-E kirjoitti...

Voi jee, miehesi on humoristinen realisti. Sellaisia on harvassa, onneksi omanikin on.

Tuo väriyhdistelmä kyllä toimii ja aiheutti taas sen että harmittelen leijonahupparini (tai tarkemmin isoveljeni vanhan leijonahupparin) hukkumista vuosien saatossa. Se oli ihana joustofroteinen huppari ja jos törmäisin vastaavaan olisin valmis maksamaan siitä kohtalaisen suuren summan :D.En tiedä mistä se meille oli tullut kun en ole samanlaista onnistunut näkemään :/ Huokaus.

Elisa kirjoitti...

Ui vitsi, käveltiin eilen koko konkkaronkka siitä baarin ohi joskus kymmenen maissa, mutta enpä huomannut katsoa kovin tarkasti terassille. ;) Meidän uhkarohkea(?) aie mennä ravinteliin syömään onnistui aivan erinomaisesti. Täältä tullaan taas ravintolat!

Nasulla on aivan ihastuttavia erityisesti noi kaikki keltaiset vaatteet. Kade olen muunmuassa kaikista teidän keltaisista sunray asuista. Sitä kuosia tahtoisin itsellenikin, ups siis Ronille, mutta en tuota Metsolaa oikein uskalla kovin paljoa ostaa kapoisen mitoituksen. Tai no, ostin -70% hintaan juuri sellaiset samanlaiset mustat froteesortsit, mitkä Nasullakin taitaa olla. Koko 116. Ne ovat täydellisen pituisen housut ja vyötäröltäkin vain vähän kireät ;D

Nimetön kirjoitti...

Oi että, tuo asu taisi nousta nyt mun suosikiksi. Aivan ihana. Toi hame on ylisöpö, kyllä vain täytyy meidän pojalle saada vielä pikkusisko että äiti pääsee ostelemaan myös pikkupikku hamosia. :)

Eeva

PikkuHoo kirjoitti...

iik mikä hame :) Tuollainen pitää kyllä tehdä meidänkin neitille. Tälle hetkellä vaan tuntuu, että housut tai haalarit ovat kaikista parhaimmat vaatteet kun meillä kontataan.

Salla H kirjoitti...

Moikka, en ollut Siinan kanssa tänään yhteyksissä, mutta rokenen epäillä, että kirjotit mun nimen vähän väärin terassikeikan jälkeen ja tarkotit mua :)

Oon kyllä ihan takuuvarma, että tavataan!

Elisa: pidä jotkut bileet, joihin kutsut meidät molemmat! :)

Heli kirjoitti...

L-E: kyllä, todellakin huumori-realisti :) Osuu ja uppoo meikäläiseen aina. Takuuvarmasti. Kuulostaa mielettömältä tuo leijonahuppari! Ai että, sellaisen ku jostain onnistuis louhimaan... Kirottua, kun ajan saatossa aarteet häviävät :(

Elisa: No mutta! Me saatettiin kyllä olla sillon jo lähdetty kotia kohti, S:lla kun oli aikainen aamu tiedossa. Kyllä te olisitte meidän ainakin kuulleet, jos ei muuta ;) ja suurensuuret kiitokset vaatekehuista, itekin olen aivan höyrähtänyt tuohon keltaisene väriin. Mikä on hassua, itselleni en sitä pukisi, mutta Nasulle senkin edestä. Metsolan vaatteet on tosiaan ärsyttävän hoikkia, Ronille ei välttis kaikki bodyt menis :( Vääryys!

Eeva: Toi hame on kyllä megasöpö! Me pidettiin sitä jo 62-kooss aja nyt se menee vielä 74-koossakin eli on totisesti ollut pitkäkestoinen ihanuus. Ja se on vielä ihanaa vakosamettia, just sellasta retroa josta trykkään. Ompelisin just tollasia - jos osaisin ;) Kyllä sinne nyt tarvitaan pikkusisko, ehdottomasti!

PikkuHoo: Konttausvaiheessa haalarit on musta kaikkein parhaat, ku ne pysyy paikoillaan. Mut nyt ku kakara on pystyasennossa, on hameet ja mekot nousseet ihan uuteen suosioon. Näyttää NIIN paljon paremmalta ku makuullaan köllöttäessä. Eli ei muuta ku teet tollasen jo valmiiks ;)

Salla H: Ho hoo, te tunnette Siinan kans (itse aisassa se jo kertokin mulle - miten pieni maailma!). Kyllä viesti oli Siljalle, mutta sama voitais kirjottaa sullekin ;) Täytyy yrittää törmäillä nyt urakalla täällä Tammelassa...