tiistai 26. heinäkuuta 2011

Potta. Yksi pieni sana, mutta suuren suuri ilo.

Lapsemme on nero. Sori vaan, tiedän että kaikki vanhemmat yrittävät väittää samaa, mutta meidän Nasupa on aidon oikeasti nero. Älyn jättiläinen, ihmelapsi, megaälykkö. Ja kyllä, juurikin tällä mahtailevalla aloituksella aion nyt kertoa teille Suuresta Muutoksesta numero kaksi.

Kaikki sai alkunsa sinä päivänä, kun löysimme kirpparilta sen mahtavan lelujen mersun, prinsessamopon. Mutta mikä pieni ja elintärkeä toinen ostos jäikään tuon megahärpäkeostoksen varjoon: potta! Kieltämättä riipivän pinkin värinen potta, myönnän, mutta ehta ja tarpeellinen potta kuitenkin. Se sitten lähti kirppikseltä mopon ohella mukaamme kokonaiseen 3,8€ hintaan. 

Tähän väliin hieman aiemmin tapahtunutta: kitupiikki-äiti (no okei, kaiken tämän shoppailun jälkeen tuo ilmaisu ei ehkä mene teille enää läpi) vieraili jälleen siellä inhassa automarketissa ja eksyi vauvatarvikkeiden luokse. Virhehän se oli, mutta kun ne ruoat ovat siinä vieressä. Ja siinähän se sitten komeili, jumalaton seinällinen kaikenmoisia hilavitkuttimia, jonka ohessa oli kuitenkin ainakin yksi meille tarpeellinen seinä. Nimittäin pottaseinä. 

Kuva täältä.

Lähestyin niitä kirkkaanvärisiä Börjeliinejä muka-asiantuntijan näköisenä samalla kun jolkotin miehelle mantraa siitä, kuinka "Nasukin tarvitsee jo potan, iso tyttö kun on, kohta on kuule vaipat historiaa, tästä tällainen mukaan vaan.... KRÄÄÄK! Kolkytäkahdeksan euroa???!! WTF??". En ollut uskoa silmiäni eivätkä muut ostoksilla olleet varmaan korviaan. Muovinen härpäke, jollakin ruotsalaisen insinöörin herkkyydellä suunnitellun ergonomisen selkänojan kanssa, ja siitä kehdataan kiskoa lähes neljäkymmentä euroa? Jotain rajaa, pliis.

Miksi ihmeessä potassa pitää sellainen selkänoja edes olla, eihän siinä ole tarkoitus tuntisotalla aikaa viettää ja viihtyä? Kuulin kuinka riulla lapsuutensa istuneet isovanhempani möyrivät jo levottomina haudoissaan ja olin vakuuttunut, että se oli nimenomaan se pannahisen selkänoja, joka potassa maksoi. Käännyin teatraalisesti kannoillani ja tuhahdin miehelle ylimieliseen sävyyn jotta "voivat kiskurit pitää pottansa, jotain rajaa sentää rahastuksella" ja kurvasin kohti vihannesosastoa. 

Kuva täältä.

En tiedä mikä hommassa oikein hirtti mulla niin pahasti kiinni, mutta juuri tuohon kohtaan, sinne Prisman pottaosastolle, piirsin rajani. En suostuisi maksamaan moista hintaa yhdestä potanhärpäkkeestä. En, en ja  vielä kerran en. Ja niinpä sitten myöhemmin päivällä vastaan kävellyt kirppispotta sai uuden iloisen kodin luotamme, olipa sitten pinkki tai ei. 

Mutta nyt takaisin raiteille ja siihen naperon kehitysaskeleeseen. Aloimme siis istuttaa nassikkaa potalla, oman viitsimisemme mukaan. Välillä muistimme koko homman, joskus se autuaasti unohtui pariksi päiväksi. Olin nimittäin käsittänyt, että nassikoita aluksi vaan tutustutetaan pottaan, annetaan niiden fiilistellä sitä ja revetään riemusta, jos sinne jotain sattuu säkällä lorahtamaan. Näin siis toimimmekin. 


Kyllä tämä konsepti kuulkaas on nyt meikäläisellä hallussa!

Mutta katso! Nasu yllätti meidät kaikki. Sepä alkoi heti pissimään ja ennen kaikkea kakkimaan pottaan. Ja mikä oudointa, lähinnä vain sinne pottaan! Mitä ihmettä, amatööriäiti ei tajua? Voinko kohta alkaa todella heittämään hyvästejä liiskakakoille, tuoksutortuille ja vaipasta lattialle äidin kömpelyydestä johtuen plötsähtäneille yllätyksille? Koittaako meille kohta näin taivaallinen vapaus? Ja mitä ihmettä olen elämässäni tehnyt ansaitakseni moisen luksuksen?


 Kuka näitä vaipoja enää tarvii, kysyn vaan?
Pottailuhan on kivaa!

Lapsemme täyttää huomenna vuoden ja tällä hetkellä tilanne on se, ettemme ole pariin viime viikkoon siivonneet kuin muutamat kakat vaipoista. Nekin sen vuoksi, että me olemme miehen  kanssa unohtaneet potan. Voisiko tässä megalomaanisessa kehitysaskeleessa olla nyt kyse niistä kestovaipoista, nopeuttavatko ne todella ipanan kuivaksi oppimista näin hienosti? Olenko oikeasti onnistunut joskus kirjoittamaan asiaa?



Vai onko kyse siitä, että lapsemme todella on nero, kuten alussa hehkutin? Ja jos näin, mistä ihmeestä se ne geenit on saanut???

9 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Upeaa!! Kyllä tuo on sellainen juttu, että sitä voi jo vähän hehkuttaakkin! Toivottavasti jatkuu samanlaisena jatkossakin, eikä lopeta pottailua, kun alkuhuuma on tiessään :)

Meillä Tomi ei vielä suostu edes istumaan potalla, saati sitten sinne mitään tekemään. Hitaita hämäläisiä nämä meidän poijjaat. Topikin saatiin onneksi nyt kesällä vihdoin vaipoista eroon! :)

liiska kirjoitti...

wau! niin innoissaan kuin tälläinen vieras täti voi nasun pottailusta olla, mutta onhan tuo tosi hienoa! pottakin on just pähee, voittaa noi ällöt pastellipotat mennen tullen. itse kävin justiinsa marketin lapsihyllyllä haukkomassa henkeäni muoviselle ruokakaukalolle, on jumankauta silläkin hintaa! (ostin sit tietty marimekon vahakankaisen ehem) on kyllä varusteilla hintaa, huh huh.

Kiki kirjoitti...

Hihii! Nero-Nasu! Mutta mitä ihm. - kuinka se börjeliini niin paljon maksoi? Tulkaa ostamaan se meidän lähikaupasta, joka on erikoistunut tarjoamaan lasten tarvikkeita halvemmalla. Se börjeliini maksaa täällä jotain 15€.

Tiina kirjoitti...

Oo! Onnittelut! Melkoinen suoritus, kun yksivuotiaana jo osaa tarpeillaan käydä. Kyllä Nasu on sit viimeisen päälle noheva! :) Toivottavasti homma jatkuu samaan malliin eikä tule takapakkia :) Mä en luota siihen, että meillä homma sujuisi kertalaakista noin hienosti, joten olen päättänyt totuttaa tytön jo nyt tarpeidentekoasentoon, että sitten aikanaan ei tarvi ihmetellä, mitä siinä potalla pitäisi tehdä. Ja kas, niinhän se tyllerö usein tekeekin pissat ja ison osan tujummastakin tuotannosta suoraan pönttöön, kun heti heräämisen jälkeen sen sinne kiikuttaa. Mistään selkeästä vessahätäviestinnästä tässä ei kai kuitenkaan ole kyse, koska en todellakaan osaa mitään viestejä lukea, tokkopa niitä edes tulee. Tyttö varmaan ajattelee, että ei noi pöllötkuitenkaan tajua.

Tajuton hinta kyllä potasta! Täytyykin seuraavan kerran kirppiksellä, jos tulee vastaan, kotiuttaa meillekin hieman edukkaampi myovihärpäke jo valmiiksi.

Ihanaa, että olette back! <3 Oli jo ikävä.

Kati kirjoitti...

Mun empiirisen tutkimuksen (3 lasta) perusteella sanoisin että kestovaipat todellakin nopeuttavat kuivaksiopettelua!Kaksi ekaa täyskestoili, molemmat kokonaan, myös yökuivia 1,5kk iässä jota neuvolassakin ihmeteltiin. kolmas taas kertisteli, ja kuivaksi oppi lopullisesti vähän ennen kuin täytti 3..
Nasun neroutta tämä tutkimus ei kuitenkaan vähennä alkuunkaan :)

Heidi kirjoitti...

Täällä on myös tutustuttu björnin ihmeelliseen pottamaailmaan, jonka mummi meille toi, itse en olisi raaskinut kuin kirppisversion. Pottaa piti myös testata, kerran sellainen ilmestyi kylppäriin. Nyt kaksi perättäistä päivää mennyt joka istumalla molempia laatuja pottaan. Kestoja kuluu mukavasti vähemmän, vaikka kerkeehän tätä harjoitella myöhemminkin, nyt onnistumiset lähinnä tuuria ja hyvää ajoitusta.

-7,5kk Elkku ja yli-innokas äiti

Saara kirjoitti...

Mä en oo kanssa koskaan ymmärtänyt, miksi potassa pitää olla selkänoja! Meillä on tytöllä yli 10 vuotta vanha moneen kertaan kierrätetty maailman yksinkertasin muistaakseni Orthexin potta, ja niin vain jäi häneltäkin 1,5-vuotiaana jo päivävaippa kokonaan pois. :)

mimmu kirjoitti...

Joo kyllä Nasu on fiksu mimmi, voi kehua ihan antaumuksella jos tuokin homma on noin helpolla hallussa. Hepottaa varmasti ihan hurjasti kun ei tarvitse vaihtaa/ostaa/kiikuttaa roskikseen sitä valtavaa vaippavuorta, jonka napero vaatii. Te ootte tosin olleet fiksuja kun ootte jaksaneet osakestoilla, mulla se jäi vain hyväksi ajatukseksi.

Meillä ollaan nyt vuosi ja 9 kk, ja pottailu on nyt alkanut kiinnostamaan. Mitään kiirettä ei ole ollut, koska mä oon huomannut että noi kaikki jutut tuntuu meillä tulevan sitten omalla ajallaan tosi luontevasti. Anoppi on jo pitkään hoputtanut pottaharjoitteluihin, mutta oon todennut että kyllä se sitten alkaa kun on aika. Ja niinhän senkin kanssa kävi eli nyt kaveri osaa tuntea kun pisu on tuloillaan ja vaihtelevasti me sitten ehditään tai ei, potalle asti, mutta pääasia että yritetään. Sama juttu oli tutin unohtsmisen kanssa, yhtäkkiä se ei vaan kiinnostanut ja niin häipyi sekin vaihe unholaan.

Joo, ja täytyy tunnustaa että mä sorruin siihen börjen versioon :-) En kyllä muista mikä oli sen kappaleen riistohinta, hih.

Heli kirjoitti...

Nanna: Todellakin toivomme, että homma tästä nyt jatkuu pottailuna. Tosin jossain vaiheessa lienee parasta siirtyä pyttyyn, ettei kaverit ala kiusaamaan ;) Onnittelut Topille vaippavapaudesta :D

liiska: Kyllä se potta väreineen, kumma kyllä, alkaa jo silmää miellyttää. Oliskohan äkillisen rakkauteni syynä sen toimivuus? Vai notta ruokakaukalo? Täytyykin heti ensi kerralla vetää kierrokset sitten siitä ;)

Kiki: Kaipa niitä olis ollut sitten eri hintasia, mutta mä sokeuduin jo siitä ku se megahintainen osu silmään. Järkytyin suorastaan.

Tiina: Täytyy tosiaan pitää nyt suunta eteenpäin. Sen verran Nasu nykyään vaipan laittoa protestoi, että olen optimistinen. Loistavastihan se siellä teilläkin sujuu - tehän olette itse asiassa jo stepin meitä edellä (ja ylempänä myös). Pytty on meille vielä se The Ultimate Goal ja te olette siellä jo. Wau! :)

Meilläkin oli ikävä teitä! :)

Kati: Mahtavaa, kiitos empiirisistä tuloksista! Mä oon tosiana ajatellutkin, et jotain perää siinä kestoilun hyödyssä on ja nyt tuli sitten todisteitakin. Tarkoittaako tämä siis nyt kausaalisesti sitä, että Nasun LISÄKSI amatööriäitikin on (amatööri)nero? ;)

Heidi: Go Eikku! oottepa te kadehdittavan ajoissa liikenteessä, hyvä kun me tajuttiin ostaaa se potta edes nyt :D

Saara: En siis ole ihmetykseni kanssa yksin? Jeeeeee!!!! :) Tuo teidän 1,5 vuoden ikä kuulostaa ihanalta tavoitteelta, otetaanpa siis se Nasunkin kiikariin. Ja toi meidän pottahan to-del-le-kin jatkaa Nasun jälkeen kiertoaan.

mimmu: Nimenomaan se tässä on ihaninta, et ei tarvitse niitä kakkoja taiteilla noista kestoista pyttyyn. Kuten joskus kuvamateriaalin avulla todistin, niitä läjiä löytyi ihan liikaa lattialta, kiitos kömpelyyteni.

Mä olen ehdottomasti samoilla linjoilla ku sä: mennään naperon kiinnostusten ja halujen (siten ku niitä pystyy tulkitsemaan) mukaan. Siksipä olen sitä yösyöttelyäkin jatkanut tänne saakka, vaikka monen kaverin saman ikäiset vauvelit on yösyömiset lopettaneet jo kuukausia sitten. Nasu tarvitsi niitä, joten meillä yösyötiin. Piste. Alussa annettiin potta Nasun alle ihan uteliaisuudesta, mut sehän innostu ja kiinnostukin siitä ja juuri siksi tämä sujuukin nyt niin hyvin. Eli meillä kävi säkä ja aika oli otollinen, kiva kuulla että teilläkin se on nyt. Kadehdittavan plussana teillä se pikku kaveri osaa vielä kertoakin hädistään :)