Tiedättekö, nyt on sellainen olo ettei huvita mikään. Ei yksinkertaisesti mikään, ärsyttää vain ja maailma tuntuu epäreilulta paikalta. Syy tähän oloon on tuskainen ja selvä: pitkään suunniteltu asia kosahti tänään niin sanotusti mahalaskulla pöpelikköön. Eli voisi sanoa, että siitä ei tule yksinkertaisesti mitään. Ei mitään. Ei nyt, eikä ehkä koskaan.
Se iki-positiivinen puoli minusta, joka normaalisti on vahvoilla ja löytää kaikesta jotain hyvää, toteaisi ehkä tässä kohtaa että "never say never, myöhemmin voi ihan hyvin natsata. Tämä suunnitelmamme, voisi ehkä jopa sanoa unelmamme, voi toteutua elämässä myöhemmin."
Mutta ei, nyt ketuttaa vaan niin raskaasti ettei pysty suhtautumaan asiaan positiivisesti. Tuntuu, että tuo unelma on nyt haudattava ikuisiksi ajoiksi. Että hei, hei vaan unelma! Kiva kun kävit, vielä kivempi jos olisit jäänyt.
Byyäääääh! Muakin harmittaa! Miksei se toteutunut???
Voi miksi, miksi??? Ääääääää.... epäreiluaaaaa!!!
Tällaisissa tilanteissa mun mielestä vaikeinta on päästää irti siitä tulevaisuudesta, jonka oli jo ehtinyt itselleen suunnitella. Tiedättehän: kun jostain asiasta oikein unelmoi, niin sitä automaattisesti jo suunnittelee mitä sitten tekeekään, kun unelma toteutuu. Olipa kyseessä sitten lottovoitto, raskaaksi tuleminen tai vaikkapa pokerikisan voitto.
Sitten sitä vaan hartaasti toivoo unelmansa totetumista ja hieman jo itse asiassa elää siinä, että niin tulee tapahtumaan. Ainakin minä teen niin, tyhmä kun olen. Ja pettymyksen hetkellä saa sitten hyvästellä kaikki ne suunnitelmansa, mitä oli ehtinyt asian suhteen tehdä. Ja uskokaa mua kun sanon, että mä olin ehtinyt suunnitella jo vaikka kuinka paljon. Pal-jon. Voihan perkele.
Edes Nasun ihana päivän asu ei tänään juuri onnistunut piristämään.
**********
Vekkuli body ja pussishortsit - Aarrekid
Kerrotaan nyt selvyyden vuoksi että kyseessä ei ollut unelma Nasu kakkosesta eli en toivonut olevani raskaana. Se ei itse asiassa ole nyt suunnitelmissakaan. Tässä oli kyseessä ihan toisen elämänalueen suunnitelma, kaiken kaikkiaan meidän perheellemme tosi iso ja tärkeä juttu. Huoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti