lauantai 25. helmikuuta 2012

Rakas Barba

Monilla lapsilla, ellei jopa kaikilla, on jossakin vaihessa se sellainen erityisen tärkeä lelu. Tiedättehän, se rakas jota raahataan ympäriinsä ja halitaan, pusitaan, viskotaan ja rakastetaan. Hitusen enemmän kuin muita. Lelu voi olla vaikkapa pelkkä riepu Epun tapaan, olennaista on sen tärkeys ei ulkonäkö.

 Epulle tärkein on riepu.

Nasulla ei tuota tärkeää lelua ole aiemmin ollut. Olemme tyrkyttäneet sille milloin mitäkin suloista riepua, pehmolelua ja ötökkää, mutta ei. Ei ole sen kummemmin kelvannut, niin ovat kaaressa pinnasängystä ulos lentäneet. Paitsi yksi...

Tämä yksi otus kelpasi kesästä saakka sänkyyn mukaan ja se otetttiin jopa iltamaidolle. Tästä rohkaistuneena aloimme miehen kanssa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota siihen, että spesiaalilelu oli aina mahdollisimman usein messissä mukana. 

En oikeastaan tiedä miksi, mutta halusin vaan sitkeästi nasukallekin oman rakkaan turvalelun. Mieluiten ennen syksyistä perhepäivähoidon alkamista, jonka ajattelin nasukan sitten aloittavan tämän turvallisen kaverinsa kanssa. Kivempaahan, ja piirun verran turvallisempaa, on uudessa paikassa kun on rakas kaveri kainalossa. Sen tietää tyhmempikin mutsi.

Kuka hän sitten on? Hän on Barba, kummisedän ja -tädin lahja vastasyntyneelle Nasulle. Barba on siis kulkenut nassikan matkassa syntymästä saakka ja se on jo aikas hyvä suoritus miltä tahansa sydänystävältä.

  
Ai että, vähän mua vielä ramasee. Jäi noi päikkärit meinaan kesken.  
No mutta, mennään Barba, maailma odottaa! 


Ai että kun silmät vielä painaa, hohhoijjaa. 
Mutta olet sä Barba vaan ihanan pehmoinen.

Nykyään Barba ja Nasu ovat selvä tiimi. Erityisesti nukkumaan mennessä ja aamuisin Barba on haluttu kaveri, toki sen pehmoista pintaa halaillaan päivän mittaankin. Aina kun on sellainen fiilis. Barban ja nasukan halailu saa minut kaipaamaan omaa turvaleluani, vihreää itse ommeltua pilveä nimeltä Nöfti. Nappi nenänä, toiset kaksi silminä ja vanua koko kaveri täynnä. Voiko ihanampaa olla?

Oot Barba ihana.

3 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Nasun asu:
* Musta body - H&M
* Punainen samettihaalari - Albababy
* Mustat sukat - H&M, itsevärjätty
* Barba - itse sopivaksi kuolattu

Satu kirjoitti...

Suosittelen hommaamaan varastoon toisenkin barban tai vaikka kaksi. Meidän poika halasi ensimmäisen pienen keltaisen koiransa puhki kolmessa vuodessa. Uutta hauvaa etsittiin pitkin maailmaa ja kun vihdoin löysin riittävän samanlaisen yksilön ostin heti kaksi. Toinen on käytössä ja toinen varalla.

Poika on muuten jo melkein yhdeksän ja silti pakkasi eilen uskollisen hauvan laukkuun kun lähti mummun ja vaarin luo viettämään hiihtolomaa.

Heli kirjoitti...

Satu: Erittäin hyvä huomio, kiitos! Kerroin kommentistasi heti miehellekin ja päätimme ostaa heti Barballe tuuraajan. Sen verran tärkeä otuksesta näyttää tulleen. Ja hei, kyllä Nöfti pyöri munkin mukana muistaakseni vielä koko ala-asteen. Pyöris varmaan vieläkin, jos se vaan olis yhä kuvioissa :D