Snif! Niisk! Byhyy!
Mies lähti työreissulle Kaliforniaan ja me jäimme Nasun kanssa tänne tyttöjen kesken viikoksi. On jotenkin ontto olo. Juuri äsken taksi kurvasi ulko-ovemme edestä, me Nasun kanssa kiipesimme takaisin kotiin ja laitoin naperon toisille päikkäreilleen. Tai pikaiset iltanokoset nämä kait pikemminkin on, pikku kaveri oli vaan niin julmetun väsyneen oloinen, ettei siitä ollut sinnittelemään kymppiin asti hereillä. Nasu kun menee nykyään puoli kymmenen - kymmenen välillä nukkumaan. Eli mä nyt sitten istun yksin tässä keittiön pöydän ääressä konetta näpytellen ja tunnen oloni todella yksinäiseksi. Byhyy, säälin itseäni.
Luvassa on siis viikon mittainen koeaika yksinhuoltajana, saanpahan maistiaista siitä mikä monille on arkea. En muista olenko asiasta aikaisemmin mitään lausunutkaan, mutta arvostan yksinhuoltajia ihan kympillä. Sitä ei voi arvatakaan minkämoinen duuni on olla yksin tuollaisen pikku nassikan saatavilla 24/7. Olen nimittäin ollut Nasun kanssa kaksin kerran aiemminkin, silloin tosin vain pari päivää. Mutta jo sen aikana tajusin aiempaa paremmin, kuinka vastuullista ja siksi raskastakin yksinhuoltajana olo on.
Kun ei ole sitä toista, jolle hetkeksi antaa vauveli. Ei sparrauskaveria silloin kun hakee ideoilleen vastakaikua, oli ne sitten kasvatustapoja, vauvan viestinnän tulkitsemista tai uusia neronleimauksia vaikkapa nukuttamiseen liittyen. Saati sitten ne hetket, joita muuten on paljon, kun tuo napero tekee jälleen jotakin niin ihmeellistä että ei voi kuin huokailla ihastuksesta: "Kato kato, se osas itse vetää pyyhkeen naamaltaan! Hei tsekkaa, Nasu nostaa jo pyllyä, kohta se varmasti ryömii. Hei kato mikä ilme, tolta se varmaan näyttää vanhempanakin aina sit kun se on ollut pahanteossa."
Eli palloteemaviikko lähenee loppuaan ja yh-viikko alkaa. Mitenkähän moista voisi ilmentää päivän asussa? Ehdotuksia otetaan vastaan. Tänään kuitenkin mies oli valinnut seuraavan palloasun.
Ruskea pallohaalari - Nanson retroa
Ruskeat collegehousut - H&M
Miten nerokas idea mieheltä tuo asu onkaan. En ollutkaan itse tajunnut, että kun pukee housujen alle tuolla lailla haalarin, saa samassa kaupassa yläosan ohella nuo sukatkin. Eli haalarista tulee asun paita ja sukat. Eikä muuten tipu sukat jalasta vaikka kuinka myyryää! Testattu on. Kerrassaan nerokas vinkkivitonen, olkaapa hyvä.
Tuli muuten hieman värikynää tuonne postauksen alkuun. Eihän me täällä kaksin olla, meitä on täällä kolme. Minä, napero ja yksi karvahanuri. Tällä setillä siis mennään, kolme muskettisoturia valmiina viikon haasteisiin!
Kaksi pikkuista apuriani.
Toinen varsinainen karvapallo, toinen enemmänkin sänkitukka.
4 kommenttia:
Voih, toi lähdön hetki on aina niin haikea!! Ja tervetuloa meille vaikka joka päivä jos alkaa seinät kaatua niskaan tai kaipaat aikuista juttuseuraa. Viikko menee nopsaan ja antaa varmasti myös ihania onnistumisen hetkiä, ja paljon raportoitavaa rapakon taakse.
Eeva: Kiitos rakas sisko! Voipi olla, että seinät kaatuvatkin vielä, katsotaan. Ja vaikkei kaatuiskaan, ollaan tulossa teitä moikkaan ens viikolla anyways :)
Nasu, sää olet tyylikäs tyty!
Voih, koittakaa kestää tämä naistenviikko! On varmasti äidillekin tosi väsyttävää ja tietty ikävää kun isi ei ole paikalla.
Kiki: Nasu kiittää ja hakkaa kiivaasti äänileluaan (miten riipivää kuunnella sitä jo toista tuntia putkeen). Eli joo, äitikin kaipaa nyt isää takaisin, tulisi puhuttua kokonaisia
lauseitakin. Ehkä :)
Lähetä kommentti