Tänään ryhdistäydyttiin Nasun kanssa (tai no, minä ryhdistäydyin, Nasuhan on ollut koko viikon sangen ryhdikkäänä) ja lähdimme tapaamaan työkavereitani. Vierailu oli sovittu rontti kuukausi sitten ja koska sitä on jouduttu jo kerran siirtämäänkin, olin odottanut päivää ja työkavereiden näkemistä jo jonkin aikaa. Vaikka olo on edelleen heikko ja hutera, alkaa kuitenkin jo tuntumaan että vatsapöpö on nyt tältä erää nujerrettu. Olo on hyvä kunhan en vain syö. Niinpä en sitten ole syönyt.
Päälle valittiin keväisen pirtsakkaa ja värikästä, uudet lempparini Plastisockin sammarit pääsivät jälleen ylle. Löysin muuten tällaiset samanlaiset mutta eriväriset vähän aikaa sitten, täytyykin taas esitellä uusimpia huutislöytöjämme kunhan vaan saan ne kuvattua.
Meikäläinen istuu ja poseeraa kuin olisi tehnyt sitä aina.
Tsiigatkaa hei tota meikäläisen otsapyörrettä. Sivujakauksenkin saa ilman vettä.
***********
Itämaiset Norsut body - Tutta 50v.
Puna-keltaiset vakosamettilappikset - Plastisock
Punaiset jarrusukat - Finnwear
Töissä oli työkaverit vastassa ja kahta eri herkkukakkua tarjolla, me kun juhlimme samalla kollegani kymmenvuotistaipaletta työnantajamme palveluksessa. Oli ihanaa ja hassua nähdä työkavereita, hassua siksi että tuntui kun ei olisikaan ollut poissa melkein vuotta. Työhuoneeni oli paikoillaan, kahvihuone entisellään ja projektitkin kuulemma kutakuinkin samantyyppisiä kuin silloin kun pois jäin. Niin, vuosi voi olla lyhyt ja toisaalta myös pitkä aika. Vuosi sitten Nasu eleli masuasukkina, nyt se ryömii energisenä lattialla.
Paluumatkalla pikku vierailijaan iski väsy ja nasukka urvahti autoon. Siitä me sitten miehen kanssa nostimme sen kantokoppaan ja parvekkeelle, naperon kertaakaan edes heräämättä.
Huh, onpa työelämä uuvuttavaa.
Huomenna Nasulla on aika ihotautilääkärille Taysiin. Ehkä muistattekin, että Nasulla on selässään mansikkaluomi, joka on viime viikot kutissut ja siten ärsyttänyt naperoa äärettömästi. Niinpä Nasu hinkuttaa selkäänsä syöttötuolinsa selkänojaa vasten ja välillä olo on niin kurja, että pienestä suusta purkautuu ärsyyntynyttä valitusta. Neuvolalääkärimme katsoi parhaaksi mennä näyttämään sitä ihotautipolille ja sinne siis huomenaamulla matkaamme.
Mutta nyt, nyt meinaan kuulkaas käydä pitsan kimppuun. Kyllä, luitte oikein, pitsan. Sitähän kait käsketään vatsataudin jälkeen syömään mitä mieli tekee. Ja mun tekee mieli pitsaa, hehe.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti