torstai 6. lokakuuta 2011

Onni on...

Morjensta pöytään kaverit! Täällä sitä ollaan taas häntä pystyssä ja valmiina uusiin haasteisiin. Fiilis on kaikin päin parempi ja mentaliteetti tällä hetkellä sellainen, jotta "vastoinkäymiset, no nehän vaan kasvattavat ihmistä!". 

Olen aika hyvä psyykkaan itseäni takaisin positiivisuuden raiteille ja se mikä ehkä omista keinoista vielä jää vajaaksi, onnistuu puolestaan ihanien ystävien avulla. Jotta kiitos vaan tärkeästä illasta Siina!

Hyvän meiningin löytymisessä auttaa usein myös tämä oma hullunkurinen pikkuperheeni. Vaikka talot kaatuisivat ympäriltä, asuu täällä meillä kolme niin vesseliä tyyppiä (kyllä, lasken Riki Sorsan tyypiksi siinä missä miehen ja Nasunkin), ettei niiden touhuja kauhean kauaa naama yrmyssä tule seurattua. Vaikka joskus oikein urakalla yrittäisinkin.

Voi onni, se väijyy niin pienissä asioissa ja ohikiitävissäkin hetkissä, että joskus tekee ihan hyvää pysähtyä niiden hetkien äärelle. Onni on esimerkiksi...


...Kotona eteisessä odottava söpö kenkäpari.
Sekä kylpyhuoneesta löytyvät kylpijät.


...Äkkiarvaamatta äidin syliin juostut halirutistukset.
Tai tuo pienen natiaisen liikuttava jalkahali.


...Kolmenkeskiset kutittelu- ja hassutteluleikit vaikkapa keskellä keittiön lattiaa.


...Isin ja Nasun älyttömät leikkitempaukset.

...Sivustakatsojana oleminen.


Minkälaisista hipuista teidän onnenhetkenne koostuvat?

3 kommenttia:

L-E kirjoitti...

Naperon ja isin tempaukset pääsevät täällä ehdottomasti listan kärkeen. Tänään katselin mm. kun napero ja isi konttasivat päällekkäin ja alimpana kontanneella neitokaisella oli niin hauskaa että nauraa rätkätytti :D. Siihen nauruun en varmaan kyllästy ikinä, täytyykin yrittää kuvata sitä videollekin ennen kuin se katoaa (luulen että se riemu ei ihan aikuiseksi asti kestä samanlaisena tai ainakin itse nauraa rätkätän harvemmin :/).

Kati kirjoitti...

Meillä kans tuo kikatus- käkätys-osasto ja kaikki hassut jutut, iskän ja lasten touhut, isompien kanssa ahtautuminen sohvalle popcornikippojen kanssa piirrettyjä katsomaan, sadutustuokiot koko perheen kesken, märät kuolapusut, onnelliset ilmeet. Lista on loputon. Tämän vuoksi me pyritään rauhoittaan ilta, että ei päällimmäiseksi jäisi päivän kiire ja kiukkuhetket, vaan rauhalliset ja mukavat hetket kuten iltasatu, kylpy, halittelu. Hyvä postaus, tärkeä aihe!

Heli kirjoitti...

L-E: Joku taika niissä iseissä vaan on :)

Kati: Ihanan kuuloisia onnenhetkiä teillä! Näiden äärelle tekee tosiaan hyvää välillä pysähtyä, vaikka vaan hetkeksi. Sellaiseksi, jonka aikana todella huomaa kuinka onnellinen on.