lauantai 8. lokakuuta 2011

Tuikkaan sut tuleen

Viime viikolla saapuivat Traderasta pongaamani Meandin kilpparihaalarit ja tänään ne pääsivät sitten päivän asuksi. Koska haalarit olivat aivan uudet ja hinnaltaan silti Huutiksen käytettyjäkin halvemmat, päätin ostaa pitkästä aikaa Meandin haalarit. 

Nasullahan oli pienempänä pilvihaalarit, siilihaalarit ja pususammakot, mutta sitten kyllästyin koko Meandiin. Näemmä vain hetkeksi, sillä nyt nämä näyttävät taas tosi suloisilta.

Mitähän sitä sitten juonisi?


Morjensta vaan kaikille, meitsi hengaa täällä Nasun pepan päällä.
********
Ruskea froteebody - Metsola
Turkoosit kilpparihaalarit - Me&I
Siniset villasukat - Ruskovilla, itse värjätyt

Ulkoillessa Nasun uusin lempipuuha on lintujen bongailu. Ei tarvitse kuin kysyä "missä lintu on?", niin nassikka osoittelee innoissaan taivaalle ja hihkuu "nntu!". Lähinnä siis mökellystä, joka tietenkin erittäin puolueellisiin korviimme kantautuu aivan selvänä sanana 'lintu'. Ah tätä vanhemmuuden suomaa valikoivaa kuuloa. Lapsemmehan siis puhuu jo.

Toinen uusi hupi on haukahtelu. Kun naperolta kysyy "missä koira on?" saa vastaukseksi sangen hupaisalta kuulostavaa haukuntaa. En oikein sanallisesti osaa sitä edes kuvailla, se kuulostaa hieman samalta kuin astmaatikko yrittäisi tekonauraa kesken kohtauksensa. Eli siis sangen ihanalta :)


Nasu, missä koira on?


Entä missäs mutsi on? No täällä!

Syksy on todella nyt käsillä ja sen tuntee nahoissaan. Sen tuntee sekä ulkona että sisällä. Asumme vanhassa kivitalossa, jonka seinät pahimmillaan suorastaan hohkaavat kylmää, varsinkin jos taloyhtiössä ei aleta hyvissä ajoin lämmittämään. Mieheni kanssa vihaamme kumpikin palelua, erityisesti jos pitää palella omassa kodissaan. Se ei käy. 

Tätä tosiasiaa vasten mieheni isä rakensi meille takan viime syksynä. Olin haaveillut takasta siitä saakka kun muutimme tähän taloon. Talossamme on aiemmin ollut takka useammassakin huoneessa, joten hormit olivat tallella ja kantokykyä rakenteilta löytyi. Ja koska appiukkoni nyt saattuu olemaan takkoihin erikoistunut muurari, niin ei muuta kuin rakentamaan!

Rakastan elävää tulta ja takkatulen rapinaa. Pidän myös siitä pienestä savun tuoksusta, mikä takkatulen polttamisesta syntyy. Voisin viettää tunteja elävään tuleen tuijotellen ja takan lämmöstä nauttien. Tai no, rehellisyyden nimissä, niinhän minä vietänkin. Niinpä kaltaiselleni takkaromantikolle on suuri asia, kun takanpolttokausi jälleen alkaa.

Ja voi kuulkaa! Tänään me sen taas korkkasimme. Ulkoilun jälkeen oli ihanaa vetäytyä kotiin, laittaa villasukat jalkaan, syödä hyvin ja laittaa tuli takkaan. Sitten vain löhöilimme sohvilla ja nautimme takan lämmöstä ja kiireettömyydestä.


Kuin yksi perheenjäsen.

Nasullekin takka on sikäli uusi tuttavuus, että epäilen sen muistavan aikoja, jolloin se puolivuotiaana kelteisilläään kölli takan edustalla. Niinpä koko prosessi aina luukkujen puhdistuksesta tulen sytyttämiseen kiinnosti nassikkaa aivan älyttömästi. 

Ihme kyllä, kieltosana "ei" toimi myös luukkuihin koskettamiseen. Tarkoittaako tämä nyt siis sitä, että meillä on jo auktoriteettiä? Jiihaa!

Oho!

5 kommenttia:

Katinappa kirjoitti...

Mahtava setti Nasulla taasen. Pistin sulle tunnustusta tulemaan, NasunAsun on mun lempimuotiblogi...:-)

elinarsku. kirjoitti...

oih. oon aikas kade tosta takasta. mä kans niin nautin kun kotona oli joskus takka. ehkä sitten joskus taas, kun on oma iso talo. (lottovoitto, tule luokseni!) nyt täytyy tyytyä vain niihin villasukkiin. :) onneks sainkin juuri synttärilahjaksi taas uudet polviin ulottuvat ihanuudet!

Anonyymi kirjoitti...

Takka oli meilläkin must have-listalla kun omaa kotia suunniteltiin ja ihanan iso sellainen saatiinkin tuohon olohuoneen nurkkaan. Äiti on aina sanonut, että tulen katseleminen rauhoittaa sielua ja sen kyllä allekirjoitan. :)

Aivan ihana tuo Nasukan haalari! Meillä ei ole yhtään Me&I vaatetta ja kun olen seuraillut paria facen Me&I kirppistä (melkoisen fanaattista menoa) niin taisinpa päättää ettei niitä meille ikuna tulekaan. Mutta never say never.... :)


Eeva

Katja kirjoitti...

Meiltä löytyy samat kilpparihaalarit ja on muuten ihanat =D

Heli kirjoitti...

Katinappa: No voi pyhä jysäys! Tämähän kuules pelasti päivän jos toisenkin! Kiitos ja kumarrus, syvään ja hartaasti :)

elinarsku.: Takka tulee luoksesi vielä, tunnen sen. Siihen saakka ne villasukat on suorastaan loistovalinta! Mulla on ne kans puoli vuotta putkeen jalassa - ja se aika alkoi nyt :)

Eeva: Hienosti äidiltäsi sanottu - allekirjoitan täysin. Mä kans eksyin sinne Facen kirppissivuille ja menosta kauhistuneena vannoin sillon uudelleen, et ei enää ikinä Meandia! Musta ei tuollaista sekoa saa. Mutta niin noi kilpparit vaan huuteli Traderan sivuilta ja itseni yllätykseksi kotiutin ne. Ja nyt kyllä olen tyytyväinen, pakko myöntää. Mut sinä päivänä, ku mun päältä löytyy Meandia, saa mut viedä nurkan taakse ja päästää niskalaukauksella pahasta :D

Katja: Kyllä, ihanammat ku mitä kuvissa. Ehdottomasti. Ja se turkoosi on ihan sairaan kauniin sävynen, just oikea sellainen raikas ja kylmä.