sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Voiko yöppärissä mennä metsään?

Kyllä voi. Tottakai, miksei voisi? Niin me tänään ainakin menimme.

Hihi, mutsi on hassu!

Antakaahan kun selitän. Tänään päälle piti pukea keltaiset Albababyn haalarit, joita olen joutunut seisottamaan kaapissa niiden suurehkon koon takia, mutta aikeeksihan se jäi. Kävi nimittäin niin hassusti, että aamulla en vaan jaksanut vaihtaa Nasun yöppäriä toiseen asuun ennen päikkäreitä, minkä seurauksena yöpissä se sitten päätyi päikkäreillekin. 

Päikkäreiden jälkeen lähdettiinkin yllättäen mummolaan ja vaatteiden vaihto suoraan sanottuna jäi. Siis unohtui, hehe. Niinpä Nasu on hiihdellyt tämän päivän rehellisesti sanottuna pelkässä yöppärissä.

Joo-o, aikas rennosti ollaan otettu tämä päivä.
*********
Päivän asu eli edellisen yön yöppäri - Tutta 50v.

Mummolaan tajuttiin silti pukea ulkovaatteet, tarkoituksena kun oli tehdä kävelylenkki miehen lapsuudenmaisemisssa. Pörräily toisen lapsuudenmaisemissa on tosi hauskaa ja aina sitä miehestäkin paljastuu uusia puolia, näin kahdentoista vuoden jälkeenkin. Hänellä kun on tapana muistella jokaisen kiven ja kannon luona kuinka sen ja sen kanssa leikittiin tässä ja kuinka tuolla oli puumaja ja tuolta tultiin lujaa potkukelkalla ja...


Hei, tsekatkaas mitä meitsille tarttu mukaan? Käpy poikineen.
Ja kato mutsi, hassuja pahkuroita tossa puussa!

Niin, tuota, öh. Sehän ei sitten muuten ole mikään onnekas sattuma, että tuossa Nasun fleecehaalarissa on tismalleen samaa vihreää kuin nasukan lätsässä. Ehei, se on tämän höyrypää-mutsin ahkeran keräämisen ja lastenvaateharrastelun tulosta. Enkä edes ymmärrä hävetä.

Isiiii! Tsiigaas mua! Mäkin käppäilen mettässä.


Nasu ottaa tuntumaa, suulla tottakai.
*********
Omppuhaalari - Lindex
Mopsimyssy - Me&I
Punaiset kengät - Kavat
Musta kaulaliina - Mutsilta lainassa

Oli niin kivaa käppäillä metsässä, siellähän tuoksuu oikein syksyltä. Rakastan sitä miten lehdet rapisevat kenkien ympärillä ja joka syksy onkin ihan pakko kävellä lehtikasojen halki potkien, jaloilla sätkien ja kasoissa hyppien. Sitä teen varmasti rollaattorimummonakin, tosin ne hypyt saattavat jäädä hieman mataliksi.

Yritimme ottaa videota Nasun hellyttävistä askelista, maastossa käveleminen kun on jotain ihan erilaista kuin suurkaupungin asfaltit. Mutta voih, Nasun isi ei kovin hyvin tuota iPhonea osaa käsitellä. Muutaman epäonnistuneen otoksen (kestoltaan pari sekuntia) jälkeen saimme aikaiseksi seuraavanlaisen pätkän teitä ilahduttamaan. 

Ehkäpä siitäkin kuitenkin se perimmäinen viesti tulee esille. Eli se että me tykätään teistä!

Raikkaita syysterkkuja lukijoillemme!

5 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Kylläpä Nasu on taas niin söpönä! Ihana toi omppupuku.

Ja meilläkin monesti jää noi samaiset Tutan norsuyökit päälle koko päiväksi :)

Salla H kirjoitti...

Kiitti vaan terveisistä! Oli kyllä mukava viikonoppu metsäretkille :) Me käytiin kanssa lauantaina birgitan polulla.(ja tänään palolaitoksella katsomassa paloautoja)

L-E kirjoitti...

Mä oon varmaan vähän yksinkertainen kun vilkutin takaisin :D. Mutta onpa ihana haalari, äkkiseltään en olisi arvannut Lindexiksi.

Mutta vilkutuksia vaan teille, mekin tykätään teistä :).

Kiki kirjoitti...

Vähänkö, ehkäkö tyylikäs nasukka!

Heli kirjoitti...

Maria: Nasu kiittä kehuista ja kommenoti, jotta mutsin huiviin meinas kyllä tukehtua. Mut oli se sentään lämmin.

Salla H: Paloautoja! Loistoidea -> kopiointiin :)

L-E: Kyllähän vilkutukseen kuuluu vastata, se on vaan hyviä tapoja se :)

Kiki: Uuuuuu, tattis! :)