perjantai 13. toukokuuta 2011

Pörriäisen karkumatkat

No niin, niinpä tietenkin. Sen kerran ku mä olisin ollut valmiina juttuni kanssa puolenpäivän tienoilla, on tämä saakelin Blogger ollut kaatuneena tänne iltaan saakka. Ei se mitään, nyt on linjat taas auki ja aika päivän sepustuksen. Paitsi että hei, missä mun eilinen kirjoitus Allegro-pesuaineesta on? Hei ylläpito, olis paree saada hävinneet kirjoitukset takaisin ja sassiin (ihan kun siellä kukaan tätä lukisi).

Eli, lisää kehitysaskelia. Eilen serkkulassa Nasu nousi ns. karhukävelyasentoon. Tiedättehän sen "jalat & kädet maassa, peppu pitkällä" -asennon, missä ainakin meillä ala-asteen jumppatunnit mentiin ja myyryttiin. Asento on lapsille sanamukaisesti lastenleikkiä, aikuisille se onkin sitten joogaa. 
 
Kokeilin asentoa itsekin Nasun esimerkistä innostuneena ja eihän se sujunut. Kuntosalitreenin jäljiltä jäykät takareidet (tiedän, seliseli) huusivat hoosiannaa enkä saanut edes jalkojani kunnolla suoraksi. Missä on se entinen viehkeän notkea ballerina, kysyn vaan.

Otin kuvia todistusaineistoksi, teen niistä vaikka oman postauksensa. Tällä hetkellä tyydyn vain hengästyneenä hirvittelemään naperon kehitysvauhtia. Viisi viikkoa sitten ajattelimme miehen kanssa ettei tuo juniorimme varmaan vielä kesällä kävele. Ja hyvä niin. Saa äiti ottaa puistossa rauhassa arskaa. 
 
Jos tänään taas kysytään olemmekin varmoja, että nassikka kävelee pahimmillaan jopa ENNEN kun se täyttää vuoden. Mitä tästä opimme? Älä ikinä, siis ikinä, maalaile lapsesi tulevaa kehitysvauhtia perustuen historiaan ja nykytilanteeseen. Se ei toimi.

Ihana auringonpaiste vaatii keltaista päälle, se on selvä. Ja mikäs sen parempi yhdistelmä keltaisen kanssa kuin musta, johan sen nuo kesäpörriäisetkin tietävät. Eli amppareista, mehiläisistä ja kaiken maailman turilaista innostuneina tänään pukeuduttiin pörriäisfiiliksissä.

Tää amppari söis nyt tätä lattialta löytynyttä kynää.
Eeeiiii... anna se takaisin!


No jo on laiha lohtu, joku helistin vai?
En kestä, vauvat leikkii helistimillä.

Mä luovutan.
*********
Keltainen froteinen kietaisupaita - Finnwearin retroa, löytö Huutiksesta
Musta-kelta-valkoiset leggingsit - Plastisock

Nykyään kun tuo napero ehättää niin vauhdilla eri paikkoihin, yllätyn aina itsekin mistä sen löydän. Ei tarvitse kuin sanamukaisesti hetkeksi kääntää selkänsä ja kaataa itselleen vaikka kahvia, ja pum! napero on tiessään. Tänäänkin aamupalavoileipien tekemisen aikana (joka vie multa ehkä maksimissaan kaksi minuuttia) napero oli jo ennättänyt omalle tutkimusmatkalleen. Löysin sen jumista vessan oven edestä.

Pieni pirpana suuressa mailmassa.
Pirpanalle tavallinen ovikin on valtavan iso.


Arvoisa yleisö, tämä paitani on siis kietaisupaita. Se kiinnitetään näin, katsokaas.
Ja puoliksi avattuna se roikkuu päällä kuin reikäpaita Uunolla.

2 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Täällä yksi lukija, joka jo tilasi itselleen Allegroa! :D Kiitos suosittelusta (joka näemmä häipyi johonkin bittiavaruuteen) en ollutkaan aikaisemmin kuullut ko. pyykinpesuaineesta -toivottavasti muutkin ehtivät kirjoituksesi lukemaan. Pistin siis nettitilauksen Allegrolle ja mainitsin blogisi, kun siinä lomakkeessa kysyttiin mistä olen kuullut pesuaineesta. Tiedä vaikka laittaisivat blogiisi kiitoksia tulemaan ;)

Heli kirjoitti...

Ti: Hei, mahtava kuulla että innostuit tilaamaan! Toivottavasti oot yhtä tyytyväinen ku mä ja jos et, niin ilmaista palautusta sit vaan kehiin. Eli et voi hävitä :)

Harmittaa tosi paljon ton postauksen häviäminen, täytyy kaivella jos se jostain omista backupeista löytyis (kyllä, olen juurikin sen tason nörtti). Kiitos että jaksoit tulla uudelleen huuteleen ja kertoon tilauksestasi. Ja suuret kiitokset mun mainitsemisesta, eihän sun nyt olis tarvinut... *punastuu*