sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Äidin päivä

 Tänään ollaan juhlittu mun mutsiani.

Elämäni kolmas äitienpäivä äitinä. Luitte oikein, kolmas. Minä nimittäin juhlin äitienpäivää Nasu vatsassani, sillä kuten jokainen raskaana ollut tietää, siinä vaiheessa sitä on jo aikas kokonaisvaltaisella tavalla äiti-olo. Yksi äitienpäivä siis masu-Nasun äitinä, kaksi maailmaan pullahtaneen nassikan äitinä.

Aamu alkoi ihanalla herätyksellä kun sänkyyn myyrynnyt nassikka kutsui myöhään nukkuneen äitinsä herkkuaamiaiselle. Aamiaispöydässä odotti ihana lahja, itsetehty kortti ja salaa toivomani kirkkaankeltaien ruusupuska. Kyllä äidin kelpaa näin ihanan perheen keskellä.



Nasulta äidille.

Aluksi suunnistettiin miehen vanhempien luokse. Lasikupuun piilotetun ruusun ohella mummille ojennettiin juhlallisesti kimppu tuoreita leskenlehtiä. Mummilan portailla fiilisteltiin hetki ihanaa auringonpaistetta ja tajuttiin kerrankin ottaa kuvia, joissa Nasun ohella seikkailee myös päivän sankari. Eli minä, hehe.


Tällaisia kukkia poimittin mummille.
Aikas hassulta nämä kyllä haisevat, onkohan mutsi huomannut saman?

Kas tässä mummi, ole hyvä. Olet ihana, tiesithän sen.
Äläkä vaan haista sitä kimppua, se haisee hassulta.

Ukki oli viimeistellyt mummin ja Nasun eilen leipoman kakun aamusella ja aikamoinen taideteos meitä kahvipöydässä odottikin. Eikä ollut pelkästään komia, niin oli herkkuakin vielä että!

Ei liene epäselvää kenelle tämä kakku oli.

Mummilasta suunnattiin minun äitini luokse, jossa jo serkkukatras odottelikin. Päivän hauskuus ja hektisyys aiheutti sen, ettei nasukka saanut päiväunia kuin puolisen tuntia autossa nuokkuen. Kummasti se silti jaksoi serkkujensa perässä painaa, mistä ihmeestä nuo nassikat ammentavat kaiken tuon energiansa? Ihme ikiliikkujia.

Nasu, mutsi ja sen mutsi ryhmäkuvassa.


 Harvinaisia hetkiä Nasusta aloillaan.

 
Kuvia jouduin nyt hieman tökerösti rajailemaan, sillä en tajunnut kysyä seurueen muilta jäseniltä julkaisulupaa. 

Kuvia erinäisistä lapsi-vanhempi -kasoista napsittiin nimittäin antaumuksella ja meno oli muutenkin melko sirkusmaista. Lapsia juoksee ympäriinsä, yksi kiipeää sängylle, toiset riehuvat sohvalla. Joku vilahti parvekkeelle - kukas se sitten oli?

Kuinka ne suurperheissä klaaraavat kaiken sen sekamelskan, joka päivä? Respect!



Meillä on siis ollut kerrassaan ihana päivä täynnä naurua, rakkaita ihmisiä, leppoista turinointia ja hyvää ruokaa. 

Ensi viikolla monet tärkeät asiat notkahtavat aimo askeleen eteenpäin, pelkkä niiden ajattelukin hirvittää. Ja aiheuttaa innostuksen värinöitä. Ja levottomuutta. Ja tuhansia uusia ideoita...

Mutta en ajattele niitä nyt, vaan käperryn miehen kainaloon päivittelemään sitä tosiasiaa, että minä todellakin saan olla äiti. Se on nimittäin sen tasoinen onni ja kunniatehtävä, etten sitä edelleenkään aina tajua.


10 kommenttia:

liiska kirjoitti...

Äääk nimi piiloon!!!

Anonyymi kirjoitti...

Hihii! Samaa olin tulossa sanoo, jotta ALERT ALERT - nimi näkyvissä!

Saara kirjoitti...

Siis ei voi olla totta, olen fanittanut blogiasi vuosia ja nyt käy ilmi, että tyttäremme ovat samannimisiä! Siis en tiedä näkyikö nimi tuossa vahingossa vai ei, mutta kun lähes tasan samanlaisen kortin sain tänään itse esikoiseltani, niin vähän osui silmään! Varsinkin kun en ketään muuta samannimistä tunne. Meillä tosin vietettiin jo neljättä maha-ajan jälkeistä äitienpäivää. :)

Heli kirjoitti...

Nasun asu:
* Kukkamekko - Albababy
* Valkoinen pitsibody - Albababy
* Punaiset froteesäärystimet - ompelijan tekemät

liiska: APUA!!! Augh! Äiti on todella hieman väsynyt, kääk! Kiitos huomiosta!

Anonyymi: Voi kiitos Sinullekin, moka korjattu ;)

Heli kirjoitti...

Saara: Uskomatonta! Enpä ole minäkään juuri samannimisiin törmännyt, kovin yleinen ei tuo nimi tosiaan tunnu olevan. Nimi näkyi todellakin vahingossa, oli meinaan blogihistoriani toinen lipsahdus, edellisestä taitaa olla juurikin vuoden päivät :) Mulla on ihan selkeästi tässä joku vuosilipsahdus-perinne, hihi. Mut siis ihan mahtavaa että tyttäremme ovat kaimoja! Vähänkö meillä on hyvä maku ;) Ja ONNEA Nasun kaiman äidille.

Mamma allergiakeittiössä kirjoitti...

I-h-a-n-i-a yhteiskuvia! Niin suloinen tyttö ja hehkuva äiti, onni melkein käsinkosketeltavissa <3

Anonyymi kirjoitti...

On kyllä ihania kuvia :) Itse huomasin tänään että ei sitte muistettu ottaa yhtään kuvaa eilisestä ensimmäisestä äitienpäivästä! :O
/marika

Jemppa kirjoitti...

Kääk, meilläkään ei napsittu eilen kuvia. Vai otettiinko?? En mä muista! :D Höh, joka tapauksessa. Epäilen vahvasti ettei jäänyt muistoja tästä äippäpäivästä, mutta tänään taas saatiin semmonenkin videonpätkä talteen pojista, että se korvaa kyllä sunnuntaisen unohduksen mennen tullen. <3

Onnea Nasun äipälle vielä eilisen johdosta!

Eve kirjoitti...

Ihania kuvia! :) Onni paistaa tänne ruudun toiselle puolellekin!

Ps. Sinulle olisi tunnustus blogissani! :)

Heli kirjoitti...

Ira: Voi kiitos kehuista *punastuu* Joskus sitä näemmä urpokin onnistuu kuvissa, hehe. Ehkä se on juuri se onni, joka moisen aikaa saa?

/marika: No joo, eipä mekään yleensä muisteta merkkipäivinä kuvailla, vaan kuvataan pelkästään arkea. Tnä äitienpäivänä päätin ryhdistäytyä ja nyt oon kyllä onnellinen et tajusin sen kameran mukaan roudata! Joskus välähtää, useimmiten ei ;)

Jemppa: Mut hei, tehän ootte kunnostautuneet noissa videoissa, josta olen megakade. Ainakin aiemminkin olet täällä kertonut sangen nasevista videoistanne. Nasusta ei ole videota otettu.... no, ikuisuuksiin. Täytynee korjata tilanne mahdollisimman pian!

Eve: Mitä? Apua? Miten en ollut huomannut tätä kommenttiasi kun oista palikkoista kirjoitin. Täytyykin korjata asia mitä pikimmin. Täytyykin heti tulla vastavierailulle lukaisemaan :)