Nasun kanssa ollaan nyt autoiltu kohta kaksi vuotta. Alkuaikoina matkat taittuivat sen pirullisen seläntappajan, joka myös turvakaukalona tunnetaan, kanssa. Jaa miksikö seläntappaja? No koettakee itse keikauttaa moinen hökötys ympäri yhden käden varassa, monikiloinen jötkäle kyydissään ja sitten sokkona asemoida se jalustaansa. Selkä metkalle vinkuralle taipuneena. Näin siis takaovettoman auton kanssa, niitä arjen iloja.
Yleisesti ottaen ipana viihtyy autossa ja usein edelleen jopa nukahtaa sinne. Mutta Nasun ollessa pikkuinen oli vaihe, jolloin se ei viihtynyt auton kyydissä. Tällöin jokaista automatkaamme siivitti lähes infernaalinen takapenkin kidutushuuto, suoraan tuskaisen pelkääjän korviin tarjoiltuna. Se taisi sijoittua suurin piirtein samoihin aikoihin kun miehen kanssa lopulta tajuttiin hommata ipanalle kunnon lastenistuin. Kiitos lukuisten vinkkienne.
Ja sehän toimi, kiljuntaperinne jäi onneksi melko lyhytikäiseksi ja siitä alkaen autoilu on ollut taas kivaa. Myös Nasun mielestä. Tobi-istuimesta näkee kivasti sekä ulos että omat porukat. Kummassakin suunnassa tapahtuu välillä kiinnostavia, seuraamisen arvoisia tapahtumia.
Hohoo, mitä sä mutsi tänne tiirailet?
Ei täällä tapahdu yhtään mitään, luvatonta ainakaan. Tai-dat-tai...
No joo, okei. Ton yhden kengän ehkä irrotin ja huulirasvan söin, mut Nykäsen sanoin so not.
Väläytän sulle tän hurmurihymyni niin moiset pikkuasiat unohtuu saman tien.
5 kommenttia:
Hei, mikäs tuo istuin on? Meillä kohta ajankohtaista siirtyä kaukalosta nassu menosuuntaan eikä hajun palaa noista istuimista... ;)
/marika
Hyvä kun muistutit... Soittivat Lastentarvikkeesta jo eilen että turvaistuimme on haettavissa (ja minä tietysti autuaasti unohdin jo koko homman :D).
Jep eli meilläkin siirrytään sitten kasvot menosuuntaan matkustamiseen vielä tosin koitan vähän vitkuttaa kun tulevassa istuimessa ei ole viisipistevöitä niin tuo lapsukainen luultavasti kiemurtelee itsensä irti alta aikayksikön (nehän on siis tarkoitettu 3-4-vuotiaasta ylöspäin ne istuimet :O).
Jep, meidän "pieni" ja pitkäselkäinen puolitoistavuotiaamme ei meinaa enää mahtua edellisen istuimensa viisipistevöihin ilman että selkä olisi mutkalla ja eipä jäänyt hirmusti vaihtoehtoja että mihin sen sitten lykkää (paksuilla vaatteilla ei ainakaan sovi syksyllä enää vanhaan). Niinpä hommattiin jo odottamaan (tuttu myyjä vinkkasi loistavasta alesta) seuraava istuin ettei käy niin joku kerta että lapsi jää kyydistä kun ei sovi vöihin ;).
Niisk. Joku varasti mun vauvan ja toi tilalle jonkun melkein 90 senttisen :/.
ghoureme djuhYo vaan!
Ihana tuo hattu, uteliaana kysyn, mistäs moinen? :D
Ah, mukava kuulla että muitakin kersoja on vähän ottanut pattiin se turvakaukalossa kököttäminen. Muistelen lämmöllä viime syksyistä ajoa mökiltä (reilu 60min) kotiin, kun tasan 5 minuuttia ajettuamme napero alkoi huutaa. Ja se huusi, ja se huusi ja kävin tsekkaamassa mikä on, kun vaippa oli vaihdettu, oli ruokittu, leikitty, kaikki hyvin. Se huusi sen koko matkan kotiin, pihassa hiljeni. Hienoa. Olihan se huutanut kaikki lyhyet ajot jo sitä ennen mutta ei noin kauaa. En olisi uskonut että se pystyy siihen, mutta uskottava se on. Oli.
Metkaa torstaita!
Nasun asu:
* Body - Aarrekid
* Hattu - FB ompelijapalstalta pongattu, jonkun itse näpretämä
/marika: Tuo on MaxoCosin Tobi, johon ollaan oltu ihan sai-raan tyytyväisiä. Sai hyvät arvosanat myös turvatesteissä, voin lämmöllä suositella. Nasu antaa täydet pisteet myös.
L-E: Suosittelen taaperolle kunnon vöitä, sellaisia joista ei luikertelemaan pääse. Nasukin yrittää säännöllisin väliajoin pakosalle, Tobin vöistä ei niin vaan pääsekään pakoon ;)
Elina: Tuo on tsiaan sieltä FB Ommeltujen vaatteiden kirppikseltä, tiedätkö ryhmän?
Onnellinen Koti: Hui jui, onpas teillä ollut vallan ihana matka! Suorastaan kateeksi käy, taustamusa omasta takaa. Ja matka tuntui kestävän ikuisesti, I bet? ;) Tattista ja nastat torstait ja ennen kaikkea perjantait sinne päähän!
Lähetä kommentti