keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Ei laiskotella!

Tänään kun tulin töistä kotiin, odotti minua olohuoneessa tuskainen koti-isi. Mies istui sohvalla ja pelasi xboxia. Näky, jota en ole aikoihin nähnyt. "Missä Nasu on?" tiedustelin hämmästyneenä. Mies nosti tuskaisen, jopa piinatun katseensa ohjaimesta ja ilmoitti tyttäreni olevan pinnasängyssään. Muistelin nähneeni rattaat kuitenkin parvekkeella, joten epäuskoisena otin suunnan kohti pikkuhuonetta.

"Mitä ihmettä täällä tapahtuu?" aprikoin Nasun huoneeseen hiipiessäni. Hiivin, koska oletin kai ipanan nukkuvan, vaikkei Nasu koskaan päikkäreitään sisällä nukukaan. Kurkistus ovelta ja kas! Pinnasängystä tapitti vastaan alaston ipana, joka oli oma-aloitteisesti riisunut vaatteensa ja vaippansa. Niitä se sitten tärkeänä ojenteli minua kohti ja touhotti "äitte, äitte".

Kaappasin lämpöisen ja pehmoisen pörröpään syliini ja palasimme olohuoneeseen. "Siis mitä, kerro nyt?" utelin mieheltä ja huokaisten hän aloitti piinahetkiensä erittelyn. Yksityiskohtiin menemättä ja miehen kertomuksen tiivistäen voisin todeta, että mies tipahti siihen samaan ansaan kuin minä jokin aika sitten Nasua tunnin parvekkeella veivatessani.


Mitääää!!! Ei tehdä virheitä meikäläisen kanssa!

Eli virhe tapahtuu siinä vaiheessa, kun Nasua laittaa nukkumaan ja yhtäkkiä alkaa petollisesti laiskottaa. Ninpä sitä päättää oikaista ja jättää välipalan jälkeisen pottailun väliin. Ajattelee ylioptimistisesti, jotta kyllähän se ipana on jo ne hätänsä tehnyt. Siis ne haisevammat sellaiset. Voi mikä virhe, kamala virhearvio, hälytyskellot soikaa jo!

Eikä mitään, laiska vanhempi jatkaa tyytyväisenä puuhasteluaan. Pakkaa väsyneen ipanan vaunuihin, tuuttaa lämpimät maidot kitusiin ja vie partsille. Kuvittelee hytkyttävänsä hetken ja pääsevänsä tämän jälkeen omaa aikaansa viettämään. Ja tätä suunnitellessaan päätyy lopulta kiroilemaan ja hytkyttelemään villinä huitovaa ipanaa vähintään tunnin ajan.

Kunnes luovuttaa ja tuo ipanan sisälle. Päättää ettei tänään sitten nukuta päikkäreitä, perkele sentään. Riisuu vaatteet vain tajutakseen että kakathan ne siellä housussa döfäävät. Kuka nyt pökäle pakaroista killuen unta saisi, kysyn vaan? Aivan, et saisi muuten itsekään.

Jotta tänään ei sitten nukkunut nasukka, ei levännyt mies. Niin olivat kumpikin uupuneita kun minä palasin töistä kotiin. Onneksi minä tietenkin puhkuin virtaa täyden työpäivän jälkeen, joten no hätä. Ensiavuksi laitettiin musiikkia soimaan, siitähän piristyy kaikki. Kyllä tämä tästä.


Hmm... mitäs tänään kuunneltaisiin?
Ehkäpä Radioheadia? White Stripesia? Heviä?


 Ei, nämä on nyt ihan vääriä nämä.
Kyllä sen pitäis nyt tähän fiilikseen olla Servon Marttia.

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Nauroin ehkä ensimmäistä kertaa tälle päivälle :D niin se on, ei sovi laiskotella!

T: Kotiäiti

Heli kirjoitti...

Nasun asu:
* Aurinkobody - Metsola
* Aurinkohaalarit - Minua taitavamman ompelemat

Kotiäiti: Oikein, kyllä ihmisen nauraa pitää! Ja laiskotellakin, mutta vain oikeissa kohdissa, eikös? ;)