tiistai 16. lokakuuta 2012

Kaappihirmu

Juuri kun tuli äimisteltyä sitä miten en miesmuistiin ole ostanut Nasulle vaatteita, oli asia tietenkin heti korjattava. Nyt meinaan vastaan käveli sen verran lutuisen näköinen haalari että se oli saatava. Asu kun näytti juuri niin mukavalta päällä, mitä se meikäläisen smurffiasukin on.

On tämä haalari ihan jees, mut tämä suklaa se vasta mukavaa onkin.


Onneks pongasin mutsin salaa nakertamasta tätä, olis muuten jäänyt herkut taas saamatta. 

Tänään aloitin, niin tylsältä kun se saattaa kuulostaakin, kaappien raivausoperaation. Joku aika sitten tuli kirottua noita kodin sotkuisia nurkkia ja kun nyt kukaan ei tajua niitä tulla tänne siivoamaan, oli tartuttava itse toimeen. 

Ensimmäisenä kyytiä sai Nasun huoneessa majaa pitänyt "tärkeiden papereiden kaappi". Jaa miksikö juuri tämä? No, syystä että ipana ratsaa sen harva se päivä ja yksinkertaisesti kyllästyin noukkimaan laskuja, takuupapereita ja verolomakkeita lelulaatikon uuumenista, sängyn alta ja piirrustuspöydältä. 


Mutsi väittää et mulla on takku takaraivolla? 
Jos nyt vähän on kuohkeana kampaus, niin hetikö sitä pitäis harjalla mennä sörkkimään?

Oli jo aikakin. Kyseisen kaapin olin nimittäin huonetta remontoidessa alustavasti suunnitellut nassikan lelukaapiksi, mutta koska vastasyntynyt ei oikein osaa vaatimuksiaan vielä artikuloida, valloittivat meidän paperimme kaapin alta aikayksikön. Kunnes nyt parin vuoden päästä havahduimme taaperon tuhovoimaan ja lelupaljouteen. Oli siis aika.

Illan aikana siirsin kaikki ne paperit, jotka välttivät silppurin, kirjaston kirjahyllyyn. Se on kaikin puolin kätevämpi paikka muutenkin; usein noita papereita tarvitaan nimenomaan nassikan mentyä nukkumaan, minkä vuosi ipanan huone säilytyspaikkana ei toiminut muutenkaan.

Huomenna otan uhrikseni keittiön rojukaapin. Sieltä löytyy varmaan joulukinkku muumioituneena tai jotain muuta epämääräistä, sen verran hanakasti olen kamaa sinne tunkenut. Ei hajuakaan mitä päällyskerrosten alta löytyy, mutta huomennahan tuokin selviää. Ohjenuorakseni olen ottanut raa'at teesit: kaikki kiertoon mitä ei tämän vuoden aikana ole tarvittu.

Paitsi kaikki aarteet. Ja hassut muistot. Ja tavarat kategoriasta "saatan vielä tarvita". Ja ne mistä en vain henno luopua. Ja... niin, todennäköisesti huomenna kaappi vain järjestellään uudelleen ja pari loppuunpoltettua kynttilää saattaa kohdata kohtalonsa.

2 kommenttia:

Salla H kirjoitti...

mullakin on noita tärkeiden tavaroinen paikkoja. Kaapin lisäks on yks laatikko ja lisäks kaikissä käsilaukuissa on tärkeiden papereiden tasku :)

Koska kesällä oli niin hanuri keli siivosin kaikki kaappit ja rakensin (taino, kokosin ikean hyllyt, mutta koska niitä piti sahailla ja kasata epäinhimillisen pienessä tilassa, niin rakentaminen lienee parempi sana) kellarin epämääräisiin komeroihin hyllyt. En ole mikään järjestyksen ihminen, mutta ton operaation jälkeen oli todellinen voittajaolo! Tsemppiä siis raivaukseen, siitä tulee niin kiva olo, että tekee mieli esitellä niitä kaikille.

Yhden raivausoperaation jälkeen esittelin äidilleni siivottua komeroa ja se totes vaan lakonisesti, että tolta ihmisten komerot yleensä näyttää ;)

--salla

Heli kirjoitti...

Salla H: Hei mahtavaa! Joku toinenkin tunnustautuu vimman viemäksi :) Ymmärrän paremmin ku hyvin tuon voittajaolon, samaa lähentelee omanikin vaikka töitä on vielä jäljellä. Ja niinhän mä näemmä esittelenkin kaikille; tänäänkin läiskäsin jo kuvan kaapista vaika on vasta puoliksi raivattu, haha. Sitä paitsi hei, voin kertoa teidän äidille, et ei ainakaan mun tuntemien ihmisten kaapit näytä siltä miltä mun raivattu rojukaappini nyt... eihän?