perjantai 19. lokakuuta 2012

Nasu vaatekaapillaan

Nyt se on kuulkaa sitten tapahtunut! Nasu osoittaa oman tahdon merkkejä myös pukeutumisensa suhteen, argh! Ihanaahan se on, että toisella on omat mielipiteet ja näkemykset, oma persoonansa, mutta kun tämän asian suhteen se nyt vaan tarkoittaa sitä, että aikas moni meikäläisen suosikkivaate lentää vaatekaapin perälle ennen kuin ehdin henkäistä "Mites olis...".Tarviiko sitä nyt kaikkiin asioihin vaikuttaa?

Toistaiseksi olemme selvinneet lähinnä hattu- ja takkiriidoilla, mutta povaan taistelutantereita myös sisävaatepuolelle. Se lienee vääjäämätöntä, taisteluilla kun on ikävä tapana laajeta. Taitaa olla aika kaivaa Huutiksen tunnarit esiin (pistin ne aikoinaan pannaan sen saakelin Tehomyyjä-statuksen vuoksi), sillä kohta varmaan alkaa ei-hyväksyttävien vaateparkojen karsinta ja ulosmarssi.

Viimeisin pilkahdus Nasun omasta mausta saatiin kotoisalla, sillä jokaviikkoisella, kauppareissulla kun pysähdyimme marketin kenkäosastolle. Ne nasukan luvattoman pienet kumpparit hiersivät mielessä kuin liian pienet stringit tiedätte-kyllä-missä, joten ostoksille oli suunnattava.

Kenkäosastolla katselinkin sitten aivan eri kumppareita mitä ipana. Se kyllä kärsivällisesti tsekkasi lävitse ojentelemani buutsit, muistaen kohteliaasti ihastella joka paria "oooooo, äiti wau!", mutta sinne ne päätyivät hyllyjen alle ja laareihin takaisin kuin mitkäkin hylätyt, reikäiset tumput. 

Mutta sitten ipana äkkäsi erään hyllynpäädyssä jotain megaihanaa, jotain, jonka luokse oli juostava alta aikayksikön tukka tutisten ja päättäväisenä. Oli selvää, mitkä kumisaappaat me ostimme. Ne poikien hyllyltä löytyneet ihanuudet tietenkin. Ihme sukupuolisyrjintää.

 
Tsekatkaa nyt! Näissä on au-to!
Ehkä maailman makeimmat kumpparit mulla. Tietty, ku ite valkkasin.

Mikä ihmeen sääntö se on, että vain pojat tykkäisivät autoista? Meidän nassikka ihastelee ohiajavia autoja aina autossa matkatessaan, puhumattakaan niistä rakkaista pikkuautoista, joilla päivittäin leikitään. "Au-to" oli itse asiassa yksi Nasun ensimmäisistä sanoista, varmaan siellä parinkymmenen ensimmäisen sanan joukossa.

Vitsit kun näissä onkin jalan hyvä olla, ei mene varpaat rullalle.


Anna mutsi käsi, nyt lähdetään sateeseen leikkimään!
Eikös vaan olekin päheen punaiset kumpparit mulla?

2 kommenttia:

L-E kirjoitti...

:D Jestas kun onkin hienot kumpparit, hyvää työtä Nasu! Meidän tyttö saletisti valitsisi samat jos sen päästäisi saapasosastolle. Tytöllä on vasta nelisenkymmentä sanaa mutta tärkeimmät löytyvät joukosta heti äidin, isän ja kissan jälkeen eli AU-TO ja NU-NA (juna siis, asumme radan varressa).

Hitusen muuten ärsytti eilen neuvolassa kun täti kysyi että millaisia leikkejä tyttö eniten leikkii? Meinaa juuri olin selittänyt ummet ja lammet puujunaradan ja Duplo-autojen tärkeydestä... Ehkä ne ei sitten olleet tytölle sopivia leikkejä. Palikkatorniakaan ei meidän typy käskystä rakentanut vaan teki hinon jonon niistä palikoista... Vaan arvaapa kuinka hieno 7 palikan torni rakentui heti kun täti käänsi selkänsä :D.

Jep. Oli muuten tytöllä mittaa jo 93,7cm, hups, ilmankos hän yltääkin jo joka paikkaan. Juuri meni peilikaapista vessanpönttöön koko porukan hammasharjat :D.

Heli kirjoitti...

L-E: No perskeles! Eikös olekin päheet, mahtavan väriset ja autokin retee. Kuulostaa siltä, et teillä on tytöllä aika lailla sama meininki kun Nasullakin. Tosin aloin tässä ällistyneenä mittailemaan, et noinkohan teillä ollaan spurtattu jo nasukan ohi? Remonttimitta ei antanut luotettavia tuloksia, odottakaamme siis neuvolaa varmuuden saamiseksi (kröhöm, joku meistä on iloisesti unohtanut koko kaksivuotisneuvolan...).