sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Aikuisena voi uimahallin kahvioon mennä vaikka joka kerta

Tänään repäisimme ja olimme jälleen uimassa. Emme me sinne vauvauintien jälkeisiin, oikeasti aamu-uintiaikaan tapahtuviin kinkereihin taaskaan päässeet, mutta hienosti olivat puolenpäivän aikaan vielä lämpiminä altaat. Mitä sitä suotta itseään herätyskellolla rääkkäämään, sunnuntaina.

Hei, taasko sä ehätit siihen sen kamerasi kanssa?
Eikös meidän pitänyt lähteä sinne uimaan?


Mitä sanoit isi?
Hahaha, niin me tehdään! Rosikitaan äitiä kun päästään altaaseeen, joooo!

Nasu se vaan on villi ja vapaa, vedessäkin. Sitä ei pärskeet, toistuva veden hörppinen ja uppeluksiin päätyneet mulaukset paljoa hidastaneet. Lähinnä naurattivat. Miehen kanssa jo mietimme josko olisi parempi, että ipana kuitenkin jollain tavoin tajuaisi kauhistua veden alle joutumistaan, mutta toisaalta pistän homman myös kaksivuotiaan hullun itsetunnon piikkiin. "Maailma polvilleen kun minä tulen!"

Uinnin jälkeen kapusimme legendaariseen yläkahvioon, paikkaan johon sekä miehellä että minulla liittyy erittäin vahvoja lapsuusmuistoja. Me kun olemme kumpikin käyneet tuossa samassa uimahallissa aina lapsesta saakka. Yläkahviosta sai, jos oli onnekas, jätskiä ja Hart-Sporttia, tuota hassun väristä juomaa, jota himosteltiin jo kotona. Useimmiten kahvioon ei menty (voi ankeita aikuisia), mutta joskus, voi joskus onni potkaisi! Ja silloin sitä jätskiä meinaan nuoleskeltiin kau-an.

Tänään halusimme tarjota nasukalle elämyksen suoraan vanhempiensa lapsuusmuistoista ja menimme koko konkkaronkka munkeille kahvioon. Tai no, ehkä me halusimme sitä itse vielä enemmän, hehe. Nasulle pillimehua, miehelle Pommacia ja minulle mehua. Ai jai, kyllä se vaan (edelleen) oli niin kivaa. Uimahallireissuun kun nyt vaan kuuluu myös tuo legendaarinen kahvioreissu. Ainakin meidän perheessämme.

Tampereella alkovat ihanat, mielialan pelastavat valoviikot ja sen kunniaksi myös kansallinen ylpeytemme Näsinneula oli juhlavalaistu viiden päivän ajan. Olemme siinä mielessä etuoikeutettuja, että asuntomme ikkunoista näkyy suoraan Näsinneula, joten olemme nyt joka ilta saaneet paraatipaikalta ihastella Näsinneulan uusia vaatteita. Ja onhan nuo valot nyt mageet, eikös?

Tulee ihan Vegas mieleen.
Kuva Morosta.

Vaikka en yleensä niin jaksa säästä kirjoitella, on nyt kyllä ihmeteltävä tätä ennen lokakuun viimeistä viikkoa satanutta ensilunta. Joka perhana vieköön näyttää vielä jääneen paikoilleen. Jääköön siis nyt tännekin kirjatuksi moinen luonnonoikku, meilläkin lähilehmuksissa on vielä vaikka kuinka lehtiä ja maa alla täysin lumesta valkoisena. Hassua.

Kaivoin nasukan talvihaalaritkin esiin. Ihana sateenkaarihaalari mahtuu hienosti edelleen, joten sillä talvi sitten aloitetaan. Lopputalveksi hommasin jo jokin aika sitten reteesti neonväriä, mutta siitä sitten tarkemmin kun niiden aika tulee. Nyt päästään vielä niittämään lähipuistossa huomiota sinä samana sateenkaarivauvana, minä viime talvenakin. Tosin vauvaahan tuosta meidän menijästä ei enää millään saa.


Nastaa talvisunnuntaita siis kaikille ja muistakaahan äänestää! Nih.

5 kommenttia:

Salla H kirjoitti...

Se kalevan uikun kahvila on kyllä niin ihana paikka. harmi vaan, että sieltä ei saa enää pehmistä. kamala valinta oli aina lapsena sen pehmiksen ja munkin välillä (ihme kyllä me käytiin siellä lähes poikkeuksetta uimisen jälkeen). Meillä U on kanssa ihan mahdoton vesipeto, käyn sen kanssa naperouinnissa (joka on inhimilliseen aikaan klo 11.30 alkaen) ja siellä se hyppää vaan altaan reunalta veteen kun ei mitään :)

Sandella / Pieniä askeleita kirjoitti...

Mega söpö tuo punainen takki!

Heli kirjoitti...

Salla H: Se on NIIIN ihana ja legendaarinen paikka, kaikki on ihan samalla tavalla kuin lapsuudessakin oli. Uimahallin täditkin tuntuu samoilat, ehkä ne onkin? Mitä nyt ne muutamat uudet altaat siellä uudella puolella, jossa me ei edes ikinä käydä :) Ja oon kyllä kade sun lellikkilapsuudesta - ihan oikeasti pääsit sinne aina lopuksi? Mä pääsin ehkä joka kymmenennellä kerralla, paitsi sit ku alko saamaan viikkorahaa ja pysty itse tuhlaan ne tonne.

sandella: Tuo on kesällä ostettu ale-löytö Metsolasta, hieman hirvitti sopiiko se enää mutta onneksi ipanan kasvuspurtti ei tällä kertaa päässyt yllättämään.

vilppumaan erika kirjoitti...

Hartsport!!! Aloin ihan tunnelmoimaan. Ja sitten siirryin pohtimaan, miksi sitä ei enää uimahallien kahvioista saa, vai saako? Oi, kahdeksankymmenluku, jolloin lapsillekin annettiin urheilujuomaa, huh :D Vaan tokihan kaikki nykyään myytävät energiajuomat ovat vähintään yhtä "terveellisiä", eiks.

Alkoi niin paljon mietityttään, että piti ihan googlettaa ja kyllä se edelleen on olemassa tuo taikajuoma. http://www.hartsport.fi/tuotteet/urheilujuoma/

Meillä muuten Valtti on kans semmonen vesiolento, Vilppumies aikoinaan pelkäsi vettä ja vieläkin on ihan suihkun alla semmonen sademiesmäisen hysteerinen välillä. Vois olla aika hurjaa laittaa Valtti tohon uimahalliin kokeilemaan molskintaa, mikä pitäisikin tehdä koska olemmehan jo vuoden asuneet melkein naapurissa! Treffit kahvioon?

Heli kirjoitti...

vilppumaan erika: Juu kuule Hartsport! Kyllä sitä tais olla kannussa tarjolla siellä taas viime sunnuntaina, jos nyt oikein tihrustin. Mies sitä pitkään harkitsi, minä lähdin suoraan kokis-linjalle. Suosittelen lämmöllä Kalevan uikun sitä pientä kahluuallasta, sinne ei huku (vanhemmatkaan) ja hauskaa piisaa. Ainakin Nasun riemukiljahdukset oli taas sitä tasoa, että huisin hauskaa on. Pakkohan teidän on sinne päästä, jos vielä vieressäkin asutte! Ja kahviotreffit kuulostaa oikein buenolta :D