Ai että, eilen juhlimme syntymäpäiviäni kunnon intialaisella juhla-aterialla ja leffaillalla. Siitä on meinaan aikaa kun ollaan miehen kanssa leffassa käyty.
Aiemmin sitä tuli käytyä useammin, mutta nyt kiireinen arki, tasaisesti puksuttava unelmatehdas ja yksi kappale ihanaa pörröpäistä taaperoa täyttää arkemme niin totaalisesti, että olemme suosiolla siirtyneet kotiteatterimme näytöksiin. Hyvin pyörii, salissa saa nauraa isoon ääneen eikä tarjoilussakaan ole moittimista (oluttakin saa juoda jos haluaa).
Nasu oli mummilassa yökylässä ja oli mennä painanut nämä kaksi päivää sellasta tahtia, että polvileikkauksesta toipuva mummi-raasu oli jäädä kakkoseksi. Ainakin siinä vaiheessa kun ipana päätti ottaa ne aiemmin kiroamani ritolat. Hei näkymätön raja, tule takaisin, meillä on kova ikävä sinua!
Kato mutsi mitä mä täältä puiston perukoilta löysin - lintuja!
Käyn vähän silittämässä niitä.
No älkää nyt kipittäkö pakoon, senkin siivekkäät!
Mutsi hei, vähän voisit jeesata säkin...
Mä ajan nää täältä sinne, ni ota sä ne kiinni.
Nyt, pitkän työpäivän päälle hetki telkkaria ja petiin. Mukavaa maanantai-iltaa sinnekin puolelle ruutua!
1 kommentti:
Nasun asu:
* Kirkkaan keltaista, jotta vanhemmat erottaisivat ympäristöstä missä ipana kirmaa
Lähetä kommentti