Automarkettien amatöörit

Mies jäi eilen kahden viikon isyyslomalle, jahuu! Tai teknisesti ottaen isyyslomaa siitä on vain viikko, loput on talvilomaa. Nasu syntyi onneksemme kesälomakaudella heinäkuussa, minkä vuoksi miehellä jäi koko isyysloma säästöön ja nyt nautiskellaan siis viimeistä niistä viikoista. Kesällä on vielä tiedossa megalomat, kun kesäloman oheen mies saa kuuden viikon pappa månadinsa.

Nasu sydän isi.

Nasu on nukkunut nyt pari yötä levottomasti, oliskohan syynä ne tulehtuneet korvat tai puhkeavat hampaat tai entistä innokkaampi liikkumissätkintä tai... no, syitä varmasti löytää, jos hakee. Joka tapauksessa napero on herännyt joko aamuseitsemältä tai sitten vaihtoehtoisesti yöllä yhden, kahden tienoilla temuamaan ja jokeltelemaan. Onneksi mies heräsi nassikan kanssa aamukasilta ja minä nukkua posotin yhteentoista.

Koska tyyppi ei ole mikään kone, täytyy tällainen nukkumisvaihtelu vain hyväksyä. Mutta väsyttää se silti. Niinpä lukijamme vinkistä tutun Lullabub Cot Rockerin saaminen Suomeen on yhä selvityksen alla ja informoin teitä heti, kun asiasta viisastun. Siihen saakka heijaamme Nasua manuaalisesti uneen, kaukosäätimellä toimivasta Lullabubista haaveillen.   

Eilen postista saapui eräs ihana Huutis-löytö, joka tänään oli tietenkin ihan pakko saada päälle. Jotenkin olen viime aikoina  yhä enemmän ja enemmän ihastunut Småfolkin kuoseihin, sen verran merkin huutisöytöjä posti on taas meille kiikuttanut. Mutta minkäs teet, katsokaa nyt näitäkin norsuja. Mulla on selkeästi heikko kohta norsuihin. Ja pingviineihin. Ja pöllöihin. Ja kisuihin. No okei, aika lailla kaikkeen iloisen värikkääseen.

 

Nasulla on ehkä kaikkien aikojen herjoin ilme tuossa oikeanpuoleisessa kuvassa, tyyppi ei näytä 

edes itseltään. Ilme on kuin vanhalla, hampaattomalla papalla, joka on saanut naukun konjakkia.

Norsuhaalari - Småfolk

Vihreä-mustat sukat - Lindex

Keltainen lelu - uusi soiva lempilelu, lainassa serkuilta

Sitten asiasta moottorisahaan, seuraa nimittäin tunnustus. Käymme liian usein ruokakaupassa, sillä käymme siellä päivittäin. Syy siihen on, ettemme jaksa miettiä etukäteen mitä minäkin päivänä syötäisiin. Miehen mielestä ei voi edes tietää ennakkoon, mitä esimerkiksi keskiviikkona tekee mieli. Olen samaa mieltä. Nyt kuitenkin kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ruokaostokset tulevat selkeästi kalliimmaksi, jos kaupassa käy päivittäin. Lisäksi olen väsynyt joka päivä erikseen miettimään, mitä nyt sitten tänään syötäisiin. Olkoonkin että mies meillä pääosin sekä miettii, käy kaupassa että toteuttaa ruoan. En jaksa edes sitä vähää, mitä minulta vaadittaisiin. 

Niinpä kokeilimme tänään supermarketissa käyntiä. Monet tuttavamme (lue: lähes kaikki) käyvät kerran viikossa automarketissa hakemassa viikon ruokansa pääpiirteittäin ja täydentävät sitä sitten tarvittaessa lähikauppansa antimilla. Me asumme kuitenkin keskustassa ja parin sadan metrin säteellä on heti neljä eri ruokakauppaa, minkä vuoksi automarketteja on helppo vastustaa. Me kun emme pidä noista kolossaalisista ruokahalleista, joissa saa jalat rakoilla kävellä kuntokolmosen verran vaan saadakseen leipää, maitoa ja perunoita. Tänään kuitenkin annettiin Citymarketille mahdollisuus, he kun lähestyivät meitä 10€ etusetelillä. Eil  ei muuta kuin Nasu Miniin ja sinne!

Kyllähän sitä ruokaa tulikin sitten ostettua, yli sadalla eurolla. Emme ole oikein vakuuttuneita tämän strategian säästöistä, mutta katsotaan nyt. Tavoitteenamme siis on, että seuraavan kerran meillä haetaan ruokaa kaupasta vasta viiden päivän päästä. Viiden päivän ruoat me nimittäin ostimme. Ja ehkä vähän karkkia. Ja Riki Sorsalle herkkupadetta. Ja muutaman herkkuoluen. Ja Nasulle puuroaineksia. Ja yövaippoja. Ja minulle järjettömän hintaista aitoa vaahterasiirappia. 

Kai se on vaan niin, että kun on tällainen herkuttelija, on loppupeleissä ihan sama sortuuko niihin impulssiostoksiinsa pienemmässä mittakaavassa joka päivä vaiko suuremmassa mitassa kerran viikossa. Mutta tulipahan taas pitkästä aikaa ainakin tehtyä se lotto.

Hei taas me huudetaan - mutta miten?

Koska toiveita on tullut jo useampia, päätin tänään jakaa kanssanne muutamia Huuto.net-vinkkejä. Mutta sitä ennen Nasun päivän asu. Tähän asuun päädyttiin, uskokaa tai älkää, juurikin sen värimaailman vuoksi. Jotenkin kummasti aamulla teki mieli beigea vaatetta, mikä on tällaiselle kirkkaiden värien rakastajalle harvinaista. Vaihtelu virkistää, joten ei muuta kun kaapista beige-ruskea setti päälle. Niin, ja koko tämä(kin) setti on Huutiksesta. Kuten itse asiassa 90% Nasun vaatekaapin sisällöstä.

Tämän asun pointti tulee suoraan pepusta, hehe :D

Sarvikuono body -Me&I

Siili haalarit - Me&I

Nyt siihen Huutoiluun. Eli, en missään nimessä lähde sanomaan, että olisin mikään Huuto.net-asiantuntija. Kaukana siitä. Olemme kuitenkin Nasun kanssa saaneet useammankin lukijatoiveen siitä, että kertoisin hieman tarkemmin kuinka teen löytöjä Huutiksen massasta. Varmasti on parempiakin keinoja kuin mitä meillä, mutta ainakin näiden avulla meikäläinen on pärjännyt ja onnistunut välillä tekemään oikeita löytöjäkin. Kuten esimerkiksi tämä ihana retro-hame bodeineen tai tämä setti tammikuussa.

 *******************************

Koostin nämä vinkit nyt tuollaiseksi listamaiseksi pointeiksi, jotta ne olisi helpompi hahmottaa eivätkä hukkuisi tekstimassan keskelle. Pointin alla yritän aina hieman avata mitä siinä kohtaa tarkoitan.

 

• Tiedä mitä tai minkä tyylistä etsit 
• Itse Nasulle vaatteita etsiessäni surffailen myös lastevaatekaupoissa, katselen kavereilta ja muutenkin hahmottelen millaisista vaatteista tykkään. Tunnustan, että ostan Huutiksesta lähinnä merkkivaatteita, sillä ne ovat kestäviä käytettyinäkin ja niiden jälleenmyyntiarvo on hyvä. 

•  Hae oikeilla hakusanoilla
•  Itse en oikeastaan ikinä vain mene johonkin kategoriaan (esim. "lastenvaatteet)" ja ala selata. Siihen massaan hukkuu heti ja väsähtää lähtöviivoille. Ehei, kannattaa käyttää Huutiksen haku-toimintoja. Eli, kun nyt ensin tiedän mistä vaatteista pidän, haen sen mukaan: "Metsola 74", "Småfolk 68", "Lindex pilvi" tai vaikkapa "uusretro 74" jne. Edistyksekkäämmät voivat tarkentaa esim. myyntipaikkakuntaa tai hintahaitaria, mutta ihan perushaulla pääsee jo tosi pitkälle.

• Kokeile useita hakusanavaihtoehtoja, myös sanojen taivutusmuotoja
• Tämän olen huomannut käytännössä monta kertaa. Kun hakee esimerkiksi "Tutta pingviini" saa eri tuloksia kuin vaikkapa "Tutta pingviinit". Kannattaa myös kokeilla hakea muillakin keinoin kun tuotehaulla. Itse olen käyttänyt esimerkiksi sitä, että haen jotakin tiettyä myyjää, koska olen tykännyt hänen vaatteistaan ja hän tuntuu myyvän aktiivisesti meidän tyylisiä ja kokoisia vaatteita.

• Tarkista tyylisesi myyjän muutkin tuotteet
•  Kun löydän tuotteen, joka on sitä tyyliä mistä pidän, tsekkaan useimmiten myyjän muutkin myytävänä olevat tuotteet. Samanhenkisyys nimittäin toimii. Tämä käy helpoiten klikkaamalla suoraa linkkiä myynti-ilmoituksesta. Tällä tavoin voi säästää postikuluissa (siis jo ostaa samalta myyjältä usemman tuotteen) ja tehdä löytöjä, joita ei itse olisi osannut sanahauilla edes hakea. Itse olen tehnyt lukuisia löytöjä näin.

• Käytä kirjanmerkkejä hyväksesi
• Sivun oikeasta ylänurkasta voi lisätä tuotteita kirjanmerkeiksi, kunhan vain on kirjautunut sisään. Itse käytän tätä tosi paljon; välillä ne ajat kun on aikaa surffailla Huutiksessa on todella kortilla ja välillä jaksan louhia siellä pitkäänkin. Niinpä talletan löytöjä sitä varten, että kiireisinä aikoina voin vain omalta sivultani varmistaa, umpeutuuko jokin haluamani kirjanmerkki piakkoin vai ei. 

• Kysy tuotteesta, jos jokin arveluttaa
• Tuotteista voi esittää kysymyksiä huudon ollessa auki ja linkki tähän löytyy myynti-ilmoituksesta. Itse välillä kysyn tuotteista, lähinnä tuotteen koosta (onko niukka 68 vai väljä), kunnosta tai toimtuksesta. Kaikki myyjät eivät valitettavasti aina vastaa, mutta yrittää kannattaa. Tietää paremmin, mitä on ostamassa, varsinkin jos jokin tuotteessa mietityttää.

• "Ei HV" - mitäs se sitten on?
• Huutiksessa on oma slanginsa, kuten monissa muissakin palveluissa. HV tarkoittaa hintavarausta ja ilmoitus "ei hv" tarkoittaa, että tuote todella myydään sillä hinnalla mihin huutokauppa päättyy. Jos tuotteessa on hintavaraus (näkyy tuotteen hintatiedoissa onko vai ei, summaa ei tosin näe), ei tuotetta myydä ellei myyjän asettama hintavarauys täyty. Ennen tämän hintavarauksen näki kaupan sulkeuduttua, nykyään ei enää näe. Valitettavasti.

• Ole linjoilla huudon sulkeutuessa
• Tämän olen oppinut karvaasti kantapään kautta. Monien huutajien startegiana on huutaa tuotetta vasta juuri ennen kuin se sulkeutuu ja tällä tavoin on ihan liian monta herkkupalaa mennyt multa sivu suun. Vastaavasti asian opittuani olen kyllä samalla strategialla onnistunut myös saamaan itselleni ihanuuksia :) Viime hetken huutamisessa on kyllä vaaransa myös: yksi mahtava Me&I -setti meni multa sivu suun, kun väijyin sen sulkupäivää huutamatta, minkä seurauksena myyjä poisti myynti-ilmoituksensa etuajassa. Kun kysyin asiaa, vastaus oli että poisti sen, kun ei tuntunut ketään kiinostavan. Argh!

• Päätä etukäteen mitä olet valmis maksamaan ja käytä tarvittaessa korotusautomaattia
• Joskus sitä uppoutuu huutamaan kilpaa jonkun kanssa niin, että loppuhinta pääseekin salakavalasti kipuamaan korkeammalle kuin mitä oli ajatellut.  Sen takia kannattaa päättää etukäteen mihin saakka on valmis tuotetta huutamaan ja lopettaa sitten siihen. Tarvittaessa kannattaa käyttää korotusautomaattia, varsinkin jos huudon sulkeutumisen aikaan ei pääse netille. Korotusautomaattia käyttäessä pitää siis muistaa raksia se pieni ruutu tarjoushinnan yhteydessä - ettei käy kuten allekirjoittaneelle, joka sitten unohti raksia sen ruudun ja siten tarjosi suoraan tuotteesta sen oman maksiminsa. Ei siis näin.

• Korotusautomaatilla ovelia korotuksia
• Olette ehkä huomanneetkin, että joidenkin tuotteiden tarjoushinnoissa kummittelee sentillisiä hintoja tyyliin 10.01€. Tämä johtuu siitä, että jos korotat hintoja jonkun toisen asettamaa korotusautomaattia vastaan, kannattaa huomioida, että aina tasahinnoissa korotusautomaatti voittaa. Niinpä itsekin näissä tapauksissa muutan tarjoamaani summaa sentillä, kahdella ylöspäin.
  

• Jos huuto on ehtinyt sulkeutua ilman huutoja tai hintavaraus ei täyty, ota rohkeasti yhteyttä myyjään
• Myyjille voi lähettää yksityisviestejä ja niitä kannattaa käyttää, jos esimerkiksi hintavaraus ei täyttynytkään tai missasi huudon, johon ei tullut yhtään muutakaan huutoa. Vaikka luulisi, kaikki ei aina olekaan heti menetetty :)  

 

 *******************************

 

Dodiih, siinä nyt muutamia huomioita Huutiksesta. Koska en tiedä minkätasoisia käyttäjiä olette, tuli nyt sekä ihan aloittelijavinkkejä että sitten ehkä muutama hieman kokeneempaakin auttava täky. Kannattaa rohkeasti lähteä katsomaan mitä sieltä löytyy! Kokeilkaa vaikkapa jollakin helpolla, mutta tarpeeksi rajaavalla hakuyhdistelmällä tyyliin: "retro tutta 68". Ja tulkaahan sitten vaikka kommenttiboksiin kertomaan, oliko vinkeistä mitään hyötyä ja löytyikö mitään. 

  

Löytämisen iloa! :)

Polaroid-bebe

Kiitos Kikin löysin juuri netistä polaroid-kuvia tekevän softan nimeltään Polardroid. Softa on ilmainen ja sen avulla kuvistaan saa sellaisia Polaroid-kuvien näköisiä, joita useissa blogeissa näkee. Nyt näkee sitten tässäkin blogissa. Innostuin hieman leikkimään sillä ja te saatte nyt kärsiä siitä, hehe.

Mutta ensin päivän asu, joka on tällä kertaa mummin eilen valitsema. Mummi oli pukenut Nasulle ihanaa punasävyistä ja kisuaiheista vaatetta, suuri kissojen ystävä kun on. Asu oli niin ihana, että sillä jatkettiin myös tämä päivä. Päivän asu -kuvat otettiin nyt ensimmäistä kertaa sohvalla, kun halusin kokeilla josko napero jo pysyisi siinä omin avuin istumassa. Ja melko hyvin se sujuikin, tosin jonkinmoista vaappumista oli havaittavissa, minkä vuoksi kuvatarkkuus jättää ehkä hieman toivomisen varaa.

Tyynyyn rennosti nojailu jo sujuu, mutta ilman tukea on vieä melko huteraa.

Kikkailu onnistuu kuitenkin aina. 

Ja sitten lisää näitä Polaroideja. Tässä vaihteeksi edustavia otoksia äidistä itsestään, suoraan kampaajan penkistä. Ja kampaajanihan on syytön mallin hirveyteen, hehe. Käskin Marjoa hieman trimmaamaan noita latvoja, ne kun tuppasivat ikävästi varjostamaan näkökenttää ja tunkivat jo pannahiset suuhunkin...

Unihäiriöinen.

Lisäsin uuden tagin: nyt ärsyttää. Vaikka noin niinku perusluonteeltani olen aikas leppoinen kaveri, välillä ärsyttää. Kuten ihmistä kuuluukin, hehe. Viimeisin ärsytyksen aihe liittyy vauvan nukkumiseen ja liialliseen asioiden medikalisoimiseen, joka tuntuu olevan tämän hetken megaärsyttävä trendi. Tarkoitan siis sitä, kuinka erilaisuudesta tupataan nykyaikana tehdä ongelma eikä yksilöllisyyttä paljon kunnioiteta.

Antakaahan kun selitän. Kaikki alkoi siitä, kun pari päivää sitten Aamulehdessä oli juttu siitä kuinka vauvojen unesta käynnistetään Tampereella Suomen Akatemian rahoittama tutkimus ja tähän tutkimukseen kutsutaan 4300 pirkanmaalaista perhettä. Eli voisi sanoa, että asia koskettaa aikas monia. Tämä on sinänsä vallan hyvä juttu eikä ärsytä laisinkaan. Se mikä ärsyttää, on jutussa mainitut "normaalin nukkumisen" ja "unihäiriöiden" tunnuspiirteet. Vai mitä mieltä olette seuraavista määreistä:

"Unihäiriöitä vauvalla katsotaan olevan, jos hän herää useammin kuin kaksi kertaa kello 22:n ja aamuukudeen välillä niin, että se vaatii vanhemmilta toimintaa. Vaikka unihäiriöt ovat yleisiä pitää muistaa, että 80 prosenttia lapsista nukkuu hyvin, missä ja milloin tahansa. 20 prosenttia heräilee useammin kuin kaksi kertaa kello 22:n ja aamukuuden välillä, lastenneurologi Outi saarenpää-heikkilä kertoo." Ja vielä: "Kuuden kuukauden iässä tavoitteena on, ellä lapsi nukkuu yhtämittaisesti kuusi tuntia." (Pahoitteluni etten löytänyt netistä linkkiä tähän juttuun)

Nasu on nyt siis näiden määreiden mukaan unihäiriöinen, vesseli kun ei taida (lähes seitsenkuisenakaan) nukkua yöllä kuutta tuntia putkeen. Tietääkseni, en ole ikinä ottanut aikaa, kun ei kiinnosta suhtautua naperon nukkumiseen kuin urheilusuoritukseen. Nukkuaika kun vielä vaihteleekin, ihminenhän Nasukin on. Vai nukutteko te itse tasaisen monotonisesti joka yö, kysyn vaan? Itse en ainakaan nuku, vaikkei mulla edes puhkea hampaita, en kasva, enkä juurikaan kehity yön aikana. Valitettavasti, hehe.

 
No mikä tässä nyt sitten niin ärsyttää, kysytte. Jos kerran minua ei kiinnosta diagnosoida omaa lastani häiriöiseksi, enkö vain voi kohauttaa olkiani ja antaa asian olla? No, voisin kyllä, mutta kun minua kismittää nyt niin vietävästi kaikkien niiden ihmisten puolesta, joiden vauvat oikeasti valvovat niin, että siitä aiheutuu pidempiaikaista tuskaa koko perheelle ja asia on todellakin ongelma.
 
Tutavapiirissäni on nimittäin oikeasti vauvan nukkumattomuudesta kärsineitä ihmisiä ja tämä tällainen loukkaa kyllä heitä: Nasukin heilahti kerralla loistavasta nukkujasta (=muiden sanomaa) ongelmanukkujaksi, humpsista vaan! Lisäksi olen saanut teiltä lukijoilta useampia maileja liittyen vauvan nukkumiseen ja viesteistä on kyllä välittynyt se, että asiasta oikeasti kärsitään. Ja tällöin ei ole puhuttu mistään parin kerran yöheräilyistä, vaan pahimmillaan siitä, että vauva herää tunnin välein. Kyllä, tunnin välein koko yön. Eikä nuku päiväuniakaan kuin puolen tunnin, 45 minuutin jaksoissa.

Monet seikat vaikuttavat vauvojen nukkumiseen, siinä missä aikuistenkin. Jo tämän vuoksi on mielestäni järjetöntä liikaa niputtaa ja suoraan vertailla vauvoja toisiinsa. Esimerkiksi perhepedissä nukkuvat tuppaavat kuulemma heräilemään useammin, korviketta saavat nukkuvat nuoremmasta ehjempiä öitä, hyvin pieninä syntyneet tankkaavat alkukuukaudet enemmän mikä tietenkin heijastuu öihin jnejne. Vauvoille myös tekee hyvää heräillä yöllä. Esimerkiksi Elizabeth Pantley puhuu loistavassa kirjassaan (Pehmeä matka höyhensaarille) siitä kuinka vauvojen aivojen kehitykselle on itse asiassa erittäin tärkeää heräillä yöllä. Yö kun on suurta kasvun ja kehityksen aikaa. On toki vauvoja, jotka eivät pienestä pitäen herää öisin (tuttavapiirissäni on tasan yksi tällainen), mutta valtaosa heräilee. Koska se kuuluu kehitykseen.

 Lämmöllä suosittelen tätä kirjaa kaikille, joita vauvan uni ylipäänsä kiinnostaa. 

Oli asian kanssa ongelmaa tai ei. Esimerkiksi täällä hinta oli nyt 17,90€.

Se ehkä suurin ärsyttävä juttu tässä kaikessa on tämä hirveä vimma määritellä asioita ongelmiksi ja sairauksiksi. Mihin katosivat erilaiset tempperamentit, luonteet, tavat ja tottumukset? Luontaiset taipumukset ja varianssi? Normaali erilaisuus, jota pitäisi juhlistaa sen sijaan että se nähdään enemmänkin ongelmana. Ja sitten luodaan epätietoisuutta, murhetta ja ongelmia sellaisille, joiden ei niistä pitäisi kärsiä. Tarkoitan nyt kaikkia niitä äitejä, jotka jutun luettuaan alkoivat (turhaan) miettiä, onko heidän vauvassaan nyt sitten jotain vikaa, kun annetut määreet eivät ehkä täysin täytykään. Perkele!

On tämä vanhemmuus muutenkin täyttä työtä ja kun niitä oikeitakin ongelmia sitten on, niin pitäkö sitä ennestään kuormittaa tuoreita ja hieman epävarmoja vanhempia? Sillä epäilen, että useampien lasten vanhemmat lähinnä naureskelivat tuolle jutulle, tai ainakin noille tietyille "totuuksille". Ja tällä en tarkoita todellakaan dissata niitä, joiden lapsilla on unihäiriöitä, päinvastoin! Tarkoitukseni on antaa juuri heille sitä kaistanleveyttä, ymmärrystä, apua ja tukea sen sijaan, että he vielä nykyisen kärsimyksensä lisäksi joutuvat kuuntelemaan sellaisten äitien unirutinoita, joiden vauvat oikeasti nukkuvat ihan normalisti ja suht hyvin.

Kuva otettu täältä.

Toinen seikka joka tässä riepoo, on juurikin tuo tuoreiden vanhempien turha huolestuttaminen ja stressaaminen, mitä väistämättä tapahtuu, kun aletaan liikaa medikalisoimaan. Ja kyllä, tiedän jotain siitä mistä puhun. Vaikka nykyään jo aikas hyvin luotankin itseeni äitinä, en minäkään aluksi luottanut omiin arvioihini ja hädissäni lueskelin lehdistä apua: kauanko tuon artikkelin vauva nukkuu, entä tuo? Minkä ikäinen  vauveli on kyseessä? Jaa Nasua nuorempi ja nukkuu noin paljon ehjemmin, argh! Miten meidän nassikan siis pitäisi nukkua? Ja nyt paino todellakin noilla sanoilla pitäisi nukkua.

Mitä tästä kaikesta stressaamisesta opin? No ainakin se, että tärkeintä on luottaa itseensä ja toimia niin kuin itselle ja omalle perheelle tuntuu parhaalta. Jos kärsit vauvan nukkumisesta/nukkumattouudesta, kannattaa ehdottomasti hakea apua. Mutta jos et, ei kannata korviansa lotkauttaa moisille absurdeille määreille siitä kuinka jonkun muun mielestä vauvasi kuuluisi nukkua. Kun nassikka on tyytyväinen, hyväntuulinen ja virkeä hereillä ollessaan, on lepoa riittävästi. Ja sama pätee vanhempiin. Siinä ei silloin kannata mistään muiden antamista määreistä välittää, vaan nauttia hienosti soljuvasta arjesta. Vauva-aika kun on niin hirvittävän lyhyt, ihan kuten kaikki hokevatkin. Siksi sitä ei kannata tuhlata turhaan stressaamiseen.

Hitto kun ärsyttää tällainen kaikkien niputtaminen jonkun kvantitatiivisen määreen alle! Ihan sama homma kuin esim. painoindeksin kanssa. Eikä väliä, vaikka jokainen lihaksikas ihminen on painoindeksinsä mukaan ainakin lievästi ylipainoinen, ehei. Indeksiin on mahduttava!

Ja näin niinku loppukaneettina on lisäksi pakko huomauttaa, että yhteiskuntatieteilijänä mun on vaikea ymmärtää sitä, että 90% tuntemistani vauvaperheistä nyt kuuluisi tuohon 20% unihäiriöiseen porukkaan. Aikamoinen tilastoharvinaisuus. Mutta näinhän se on, jos noita määreitä katsoo. I rest my case.

Mitä mieltä te olette?

Arktisia päiviä

Uskomatonta, mutta totta. Olen nyt kohta pari kuukautta miettinyt, että pitäisi viedä petivaatteet tuonne paukkupakkasiin pölypunkkeja tappamaan. Siis miettinyt. Mitäänhän en ole tekojen tasolla saaanut aikaiseksi, kunnes nyt. Ensin kyytiä saivat petivaatteet ja nyt viimeksi roudasin kylmäkäsittelyyn päiväpeittomme päällystyynyineen kaikkineen. Tai mitkä ikinä niiden tyynyjen nimet nyt onkaan, jotka asustaa päiväpeiton päällä? No anyways, on meinaan ihana se tuoksu ja tuntuma, joka niihin pakkasessa tulee! Olen lievästi ilmaistuna tyytyväinen itseeni - taitaakin olla taas itsekehun paikka, hehe.

Hileisestä ulkoilmasta ja vaaleista untuvatäkeistä tuli niin arktinen fiilis, että Nasulle oli saatava päälle jotain Antarktismaista. Päätös oli helppo, ei muuta kuin pingviinejä ja lumivuoria kehiin.

Nasun taideposeeraus: jähmettynyt kuin perämies TItanicin nähdessään.

Pingviini body - Tutta

Valkoiset (jäävuori) potkarit - Tutta

Koska olen aikoinaan pyhästi päättänyt ja teillekin luvannut, etten puhu noista kakkajutuista enää, niin todettakoon lyhyesti ja ytimekkäästi vain se, että nassikan antibiootti ei ainakaan ummetusta aiheuta. Niinpä nuo valkoiset housut lähtivät vaihtoon jo puolenpäivän tienoilla.

Jalat sätkii niin ettei kuvaaja pysy vauhdissa mukana. 

Pingviini body - Tutta

Lumiukko leggarit - eBay täältä

Raidalliset Barbapapa sukat - lahja ystäviltä   

Tänään oli taloyhtiömme hallituksen kokous ja koska olen jotenkin onnistunut päätymään taloyhtiömme hallitukseen, olin siis arvatenkin siellä. Nasun piti alun perin mennä mummulaan hoitoon, mutta koska inha korvatulehdus sotki kuvioita, tuli mummi nyt meille nassikkaa hoitamaan.  Mummi tuli ihanien munkkien kera sen verran aikaisin, että ehdimme juomaan kahvit ja turisemaan ennen kokousta.

Juuri kun olin lähdössä ovesta ulos,  ilmestyi eteiseen tumma hahmo ja meinasin saada härtslaakin (lue: sydärin). Mitä ihmettä, mies tuli kotiin? Päivän etuajassa, mahtavaa! Eli tänään päästään kuin päästäänkin saunaan. Keskiviikko kun on meillä saunailta ja yksin en aikonut sinne naperon kanssa lähteä taiteilemaan. Mutta nyt on koko jengi koossa, joten ei muuta kuin löylyyn. Nasukan kuumekin on jo laskenut, joten mietoon lämpöön uskaltanee nassikan ottaa.

Saunavuoro alkaa ysiltä eli nyt on jo kiire. Lopetan tältä erää näihin Nasun hyvän mielen kuviin, nassikalla kun oli tänään jo aika lailla eri fiilikset kuin pari päivää sitten. Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa - nastaa iltaa siis kaikille!

 

Nasu valitsee: ensikuukausien lelusuosikkini

Saimme jälleen lukijatoiveen, jossa pyydettiin hieman tarkempaa esittelyä Nasun lempileluista. Ihanaa kuinka aktiivisia olette! Lukijatoiveet ja -palautteet ovat ehkä parasta mitä tiedämme, joten ei muuta kuin työn touhuun!

Nasseli on leikkinyt elämänsä ensimmäiset puoli vuotta kuta kuinkin samalla leluarsenaalilla, kunnes nyt rontti viikko sitten haettiin serkkutytöiltä vaihtelua. Nasun meininki alkoi meinaan olla sellaista, että lelut saivat lähinnä turhautuneesti kyytiä tyyliin "hei, meitsi on nyt kohta kuus kuukautta ihmetellyt tätä samaa mursua, eiks sulla oikeesti olis yhtään mitään muuta?". 

Joten esittelemme nyt tässä postauksessa nuo ensimmäisen puolivuotiskauden lempilelut. Katsellaan sitten taas hetken päästä, mitkä uusista lainaleluista kohoavat hittituotteiksi ja mitkä ovat limbovalintoja. Minähän niitä leluja nimittäin valkkasin. Mutta tästä lähtee, Nasun lempilelut vol I.

Ystävältä lahjaksi saatu Lemazen värikäs kirja on yksi Nasun ehdoton lemppari.

Samoin on Ålandsbankenista saatu sika ja mummulta & ukilta saatu uniriepu. 

 Kirjaa luetaan usein ja hartaudella.

Brion vihreä kisu, joka soittaa biisiä ja maistuu makoisalle, on sekin aivan mahtava!

Huutiksesta ostettu 1970-luvun retrohelistin on alati kiehtova ja hyvän makuinen lemppari.

Brion mursu & jänö on jo pestykin, sillä ahkera lussuttaminen värjäsi ne lievästi ilmaistuna tummahkoiksi. 

Mummin ja ukin antama uniriepu on olemukseltaan suloinen tikru. Ja vielä ihanan pehmeä sellainen.

 Kummeilta saatu Barbapapa oli heti syntymästä saakka kiehtova.

Kuten ystäviltä saatu Brion huppupäinen mursukin, joka on liiasta ponnistamisesta muuttunut punaiseksi (oma tulkintamme).

 

 

 Mursu ja Barba, niiden kanssa kelpaa painia.

Sairaalasta saadun Libero-paketin ehkä paras anti oli Kärpsy Kärpänen, tuo mainio rapinasiipi.

Pitäisi ehkä tajuta hävetä tätä, mutta yksi Nasun lempileluista on sen oma muovilusikka.

Ja hävetä nimenomaan siksi, että mähän sitä olen sille leikittäväksi antanut. Ja hyvin maistuu!

Äitiyspakkauksen purulelu oli Nasusta aluksi aivan määly (muistatteko sanonnan?), mutta siinä 4kk iässä se alkoi yhtäkkiä kiinnostamaan ja on tänä päivänä yksi hittileluista. Varsinkin jääkaappikylmänä. 

No sitten on tietenkin nämä ihanat kotimaiset Hymy-helistimet, joita olen ostanut turvaan nettikaupasta sillä niiden valmistus lopetetaan (suomi-lelut.fi). Ennenhän näitä sai äitiyspakkauksissa, mutta ei enää 2010 pakkauksessa. Tietenkään. 

Hymy-helistimet ovat olleet ehkä suurimpia suosikkeja saapumisestaan saakka ja olen todella tyytyväinen, että niitä aikoinaan turvaan ostin. 

Ai että! Serkuilta lainassa oleva lelukaarihärpäke on sekin ollut ihan voittajatuote. Varsinkin, kun noita roikkuvia objekteja voi vaihdella fiiliksen ja mielikuvituksen mukaan. Tietäisitte vaan, mitä kaikkea sieltä on roikkunut, hehe.

Siinäpä Nasun valintoja ensimmäisen puolivuotiskauden lelusuosikeiksi. Suurinta suosikkia noista kaikista on vaikea nimetä, sillä suosikin kruunu on aaltoliikkeen omaisesti edennyt lelusta toiseen aina naperon kulloisesta fiiliksestä riippuen. 

Mutta jos ihan pakko on joku sanoa, nimeäisin joko Lemazen rapinakirjan tai sitten Hymy-helistimet kaikkien aikojen hittileluksi. Nasu itse ei halua nostaa vain yhtä lelua muiden ylle, vaan vakuuttaa pitävänsä kaikista. Tosin nyt nassikalla on työn alla jo ihan uudet lelut, joista vaikkapa myöhemmin sitten lisää.