torstai 21. marraskuuta 2013

Pikkumustaa metsästän, tahdon saada suomuttoman

Tervehdys toverit! Huomenna meillä on firman pikkujoulut ja pakkohan niitä varten on ollut suorittaa muutamia ostoksia. Tiedättehän: viikkokausia ensin tuudittaudut ajatukseen pukeutua "johonkin niistä vanhoista hyvistä pikkumustista". Pari päivää ennen h-hetkeä kahlaat lopulta vaatekaappisi sisällön läpi vain todetaksesi ettei yksikään niistä luottopikkumustista yksinkertaisesti napostele pätkän vertaa. 

Yksi on liian juhlava ("hmm... ehkä häihin, väitösjuhliin, hatuajaisiin tai... no, johonkin muualle"), yksi liian porno ("okei, jos teippaisin tissit piiloon ja jatkaisin helmaa kymmenenllä sentillä, tää voisi ehkä mennä... not!" ja yksi vain yksiulotteisesti tylsä ("no tää ny on tämmönen... pikkumusta"). Joten ei kun kaupoille. Vaan eipä ole tällä hetkellä helppo löytää käypää pikkumustaa, ei ainakaan täältä Tampereelta.

Ystävän kanssa teimme pari eri täsmäiskua kaupungille ja parinkymmenen koltun jälkeen voin todeta ettei se nyt ihan sukkana löydy. Valuin epätoivoissani jopa niin syvälle, että sovitin vartalonmyötäistä paljettimekkoa. Voin sanoa, ettei ole meikäläisen juttu: näytin teknoraveihin eksyneeltä särjeltä. Kotelosta ulos kiemurrellessani hihitin ääneen kuvitellessani niitä kollegoiden epätoivoisia yrityksiä kehua mekkoa, joita illan aikana saattaisin kuulla: "Wau, tuohan on... on... kyllä meinaan on ... tuota, melko kimaltava". Tai sitten joku voisi suoraan todeta "villin suomunaisen saapuneen taloon".

Niinhän siinä sitten kävi, että ensimmäisen liikkkeen ensimmäisistä sovituksistahan se kolttu lopulta löytyi. Teimme iiiiison ympyrän vain palataksemme takaisin lähtöruutuun. Hyvä puoli asiassa on se, että nyt ainakin tiedän Tampereen pikkumusta-tarjonnan. Huono puoli on se, ettei kyseisellä tiedolla tee tässä elämässä yhtään mitään.

Illalla sitten pengoin oheis-tilpehöörejä (korut, kassit, kengät) kaapin perältä Nasun innokkaana avustaessa. Jotenkin siinä eksyimme meikkikaapille ja arvaahan sen mitä siitä seuraa kun kaksi blondia innostuu tupsuttelemaan: the meikkileikit. Tässäpä Nasun taidonnäyte, allekirjoittaneen pärstää tuskin kukaan haluaa nähdä.

 Valitsin hopeaa ja sinistä luomille, rohkeasti pinkkiä huuliin.


"Äiti, mä näytän ihanalta". 
Meikkitaiteilijan oma mielipide.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hui kuinka Nasu on kasvanut, jotenki mielessäni yhä miellän hänet niin pieneksi :) Kaunis neitonen!

-E

Äni kirjoitti...

Ihana Nasukka tosiaan! Voi kun tuon asenteen osaisi pitää aikuisenakin, ja todeta useammin että voi kun mä näytän ihanalta! :D

Tanttarella kirjoitti...

Hellou, hellou, mihkäs ootte kadonneet? Olen täällä koittanut kerta viikkoon käydä kurkkimassa, mitä teille kuuluu, kun mitään ei ole kuulunut :)

Anonyymi kirjoitti...

Missäs ootte, tuutko enää päivittään tätä blogia? On suorastaan ikävä teidän juttuja!

Ulla kirjoitti...

Ihana Nasu! :) Iso tyttö jo <3

Äni kirjoitti...

Pitkästä aikaa kurkkimassa. Tulitte mieleeni ja tuli ikävä. :)

Anonyymi kirjoitti...

Missä olette?

t. Tiina ja A,

Anonyymi kirjoitti...

Hui kuinka huolissaan voi olla käytönnössä tuntemattomien puolesta. Toivottavasti kaikki on hyvin! -E

Anonyymi kirjoitti...

Mihin olette kadonneet?

Anonyymi kirjoitti...

Olisi kyllä ihanaa kuulla teistä edes jotain!

Anonyymi kirjoitti...

Olen ihmeissäni...

Anonyymi kirjoitti...

Missä olette? Olisi kiva jos vielä jatkaisit blogia tai edes päivittäisit kuulumiset, ettei tarvitsisi olla huolissaan!

Anonyymi kirjoitti...

Melkein vuosi jo... Ikävä! Olisi ihana kuulla teistä, huolestuttaa kovasti :(

Anonyymi kirjoitti...

Mitä teille kuuluu? :) - pautsi

Anonyymi kirjoitti...

Mitä teille kuuluu? olis mukavaa, jos kirjoittaisit edes jonkinlaisen lopputekstin blogillesi. Nyt blogi on vain katkaistu kesken...

Anonyymi kirjoitti...

Vitsi kun asuisin Tampereella niin kävisin mutkan teidän kaupalla! Ei silleen stalkkerimielessä - vaan ihan aidosti huolestuttaa teidän kuulumiset! Oikein hyvää kesää teille :)

Anonyymi kirjoitti...

Vieläköhän olet mukana Kätkö-kaupassa? Ensimmäistä kertaa vuosiin otan kesälomasuunnaksi Tampereen ja pakkohan sitä kauppaa on käydä kurkkaamassa. Toiveissa olisi törmätä ehkä jopa sinuun, ihan vaan että näkisi onko kaikki kunnossa. Iso ikävä tätä blogia. -E