sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Sana hallussa

On pitänyt jo pidemmän aikaa kirjoitella Nasun hurjaa tahtia kasvavasta sanavarastosta. Tunnen itseni huonoksi äidiksi ja syystä. Nasun vauvakirjaa ei ole sitten ipanan elämän neljännen kuukauden jälkeen täytetty laisinkaan ja nyt meinaa unelmista horistessa unohtua täältäkin nämä natiaisen elämän pienet suuret askeleet. Hyi hyi Heli.

No, päätinpä sitten aloittaa sanalistauksen. Tiedättehän, listata ne kaikki sanat jotka nasukka tähän mennessä osaa itse sanoa. Tehtävä osoittautui jo lähtöruudussa masentavan valtavaksi. Nasuhan osaa niin hurjan monta sanaa jo, että kuinka tällainen kiireen syövyttämä horopää nyt ne voisi millään kerrasta muistaa? Ainakaan työntäyteisen viikonlopun jälkeen?

Yritetään parhaamme, sanoi täi kaljussa harhaillessaan. Eli nämä sanat nasukka ainakin osaa sanoa: "tyttö, äiti, isi, kukka, pyörä, mehiläinen, mennään, ei, tule, kakka, essu, kissa, koira, ukki, maito, peitto, anna, hattu, avaa, pomppii, kiikka, barba, auto, rekka, ankka, pallo, sukka, heittää, pikku kakkonen, kana, nami nami, kuumaa, vettä, hei hei, itte, nälkä, käsi."

Aikas hyvin alle kaksivuotiaalta, eikös? 


Joo, siis mä oon täällä kiikassa tuon tytön vieressä keinumassa. 
Ja mun kisuni lepää tuossa jaloissa.

Tunnettujen sanojen lisäksi Nasulla on käytössään oma kieli. Kuulemme usein puistossa, kaupassa tai vieraisilla kommentteja siitä, kuinka paljon nassikka puhuu. Se puhua pälättää omiaan, selittää, lauleskelee ja touhottaa. Koko ajan suu käy kuin papupata, mutta mitään ei kukaan tuosta sanavirrasta valitettavasti ymmärrä. 

On suorastaan raastavaa kuunnella kuinka ipana selittää pitkät pätkät jotakin asiaa, innosta soikeana touhottaen, ja itse et vain ymmärrä. Tuijotat lastasi vailla minkäänlaista ideaa siitä mitä sinulle juuri huolella selitettiin. Tämän jälkeen nassikka selittää asiansa uudelleen, selvästi samoja sanoja käyttäen, etkä sinä edelleenkään ymmärrä yhtä hölkäsenpöläystä. Voi Nasua, mahtaa olla turhauttavaa jakaa viisauksiaan näin harvinaisen dorkille ja kuullunymmärtämisongelmaisille vanhemmille.  

Oma tarinansa on toki sanat, jotka Nasu ymmärtää. Tuntuu, että se oikeastaan ymmärtää jo ihan kaiken puheen, kenties syvällinen horina esimerkiksi Kantin filosofisista tulkinnoista voisi vielä mennä hieman ohitse, mutta koko lailla tämä arkinen elämä puuhineen & läppineen tuntuu ipanalla olevan  jopa pelottavan hyvin ymmärryksessä.

Odotan kauhulla sitä hetkeä, kun nassikka laukoo ensimmäisen arjen tuoksinassa kuulemansa ärräpään ilmoille. Meikäläisen huulilta kun tuppaa kohellustilanteessa karkaamaan satunnainen perkele silloin tällöin. Ja vaikka pyrinkin kirosanattomaan arkeen (muutenkin kuin lapsen takia), olen sen verran kova rymyämään että välillä se manasana ilmoille pärähtää. Ja aivan varmasti ne on jo huolella ipanan kovalevylle talletettu.

Tam-di-dam-dam-dam...  tällaisen buddhan suustako jotain ärräpäitä tulisi?

                 Mutsi hei, hienot naiset ei kuulemma kiroile.

9 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Papupadan asu:
* Farkkucaprit - Albababy
* Sininen hellelätsä - Metsola
* Keltainen froteepaita - ommeltu
* Iltapuistokalsari - Marimekko

Anonyymi kirjoitti...

paljon on sanoja. puhuuko nasu jo kaksi sanaa peräkkäin tai jopa 3? esim. mennään sisään, tai missä on tutti tms..

meillä 1v9kk tyttö ja ainakin vielä mennään yksisanaisilla. kovasti ootellaan et alkaa höpistä jossain vaiheessa lauseilla :)

Onnellinen Koti kirjoitti...

Ihana Nasu! Meidän 2v osaa sanoja, muttei se puhu. Isänsä sanavarasto on ihan samanlainen: äiti, öäääärght (=nälkä!), ygggghhhh ja enkä! :D Yhtenä päivänä kiristin kaksivuotiasta karkilla (haha) ja pyysin, että sano isi, niin saat karkin. Kuinka ollakaan poika veti heti "isi" :D Ja sai karkin. Sen koommin ei ole isiä kuultu, vaikka millä olen lahjonut... Siitä päättelin, että se osaa muttei tahdo puhua. Eiköhän se runsaampi puhe tule tarhan myötä :)

Kati kirjoitti...

Hei hou pitkästä aikaa!Meillä mennään Minin kohdalla samoissa- omaa puhetta tulee kuin runebergilta ja yksittäisiä sanoja vaikka kuinka paljon. Turhaan kuule stressaat vauvakirjan puutteesta, eiköhän tää sun blogi ole vauvakirja kerrakseen?!Onko sulla muuten bloggeri ilmoitellut tilan loppumisesta ja maksuista?!

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Kyllä sieltä tulee jo niitä muutaman sanan ketjutuksiakin, mutta harvemmin. Sitten saattaapi olla, et Nasu ketjuttaa niitä omia sanojaan vaikka kuinka mahtaviksi lauserakennelmiksi, mutta kun me ei vaan tajuta ;) Kovasti odotellaan meilläkin, et päästäis kunnolla keskustelemaan.

Onnellinen Koti: Hahhahaha. Meillä kans Nasu pihtaa tuota "isi"-sanaa, ihme kyllä. Todistettavasti se on sen parikin kertaa kirkkaasti lausunut unissaan, mutta valveilla ollessa pihdataan. Isi-parka. Tajusin kommentistasi, että Nasun sanavarasto muistuttaa kyllä tosiaan väsyneen äidin tai isin puheita, hyvin pongattu! :D

Kati: Hey ho, long time no see! Mitenkäs teilä urakka etenee? Yritin jokin aika sitten selvitellä miten tämän blogin sais pulautettua kirjalliseen muotoon, mut kovin kauniisti ei näyttänyt onnistuvan. Ja sehän on tehtävä, että tämän vauvakirjan saa Nasulle talteen! Vinkkejä? Ja ei, Blogger ei ole lähestynyt moisella...?! Onko sellaista siis tiedossa??? Kääk!

Kati kirjoitti...

Hei, sä meistä kahdesta olet the ATK-guru :) Kaverillani joka pitää Huusholli Stadissa-blogia, tuli joku 4e maksu jos mieli säilyttä bloginsa ja kuvat. Kerro mullekin jos keksit miten sälppeet sais tikulle tai muuten ulos, vai pitääköhän pistää printteri laulamaan? Meillä muuttourakka eteni tasan siihen pisteeseen että kamat on paikoillaan ja remppa jumittaa. Tulkaas kuule käymään?!Mä lomailen vielä ens viikon ja seuraavalla teen lyhyttä pvää.

Saara kirjoitti...

Meillä esikoinen puhui 2-vuotissynttäreiden aikaan aikalailla tavallista kieltä ihan pitkillä lauseilla (ja kyllä sitä kuulemma ymmärsi muutkin kuin ylpeä äiti :D), kun taas 1,5-vuotiaalla motorisesti vauhdikkaalla kuopuksella on nyt laskujeni mukaan vasta noin 15 sanan sanavarasto. Samassa iässä esikoinen puhui jo 2-3 sanan lauseilla, mutta oli toisaalta oppinut juuri vasta kävelemään. Niin eri järjestyksessä asioita voi oppia, ja jännä juttu että vaikka esikoinen oppi fiksuna tyttönä aikaisin puhumaan, ulkopuoliset jaksoi vaan ihmetellä että eikö se jo kävele! Äidin kannalta iisimpi vaihtoehto on kyllä justiin se, että lapsukainen oppii aikaisin ihan selvällä suomella sanomaan mitä kulloinkin haluaa eikä lähde itse kävelemään ennen kuin jonkinlainen itsesuojeluvaisto on ehtinyt kehittyä! :D

Heli kirjoitti...

Kati: Juujuu, varsinainen guru todellakin ;) Mulle ei onneksi ole tullut mitään laskuehdotelmaa ja olis kyllä paree olla tulemattakin... Katotaan kuinka käy. Mä oon muutenkin niin helisemässä (haha) tän Bloggerin kans välillä, et oksat pois. Viksu olis tehnyt tän jo alusta Wordpressillä, mut en mä. Ehei se siitä gurumaisuudesta, heti alusta meni pieleen. Onnea remppaan! Mielelläni tulisin poikkeen, mut nyt on niin kiire ettei engittää ehdi. Kohta jään lomille, sit helpottanee?

Saara: Oho! Onpas teidän esikoinen ollut aikaisessa liikkeelllä! Oon tasan samaa mieltä sun kanssasi et mielummin olisin ottanut sen verbaalisen kehityksen ennen motoriikkaa, mut meni sit toisin päin. Siksipä meillä erittäin usein "mutsi ei vaan tajuu". Eikä pysy perässä fyysisestikään, huoh :D

Saara kirjoitti...

Joo no siis meillä on kuopus ihan samanlainen, eli pitää äidin erittäin kiireisenä hortoilullaan ja saa tasaisin väliajoin raivokohtauksia kun äiti ei vaan tajuu!Ja nyt 3,5-vee esikoinen jatkaa edelleen valitsemallaan tiellä ja kilkattaa kimakalla äänellään 12 h vuorokaudessa eli koko hereilläoloaikansa...