perjantai 28. syyskuuta 2012

Takkatulen loimusta

Ai että, istuskelen tässä sohvan nurkassa ja heti selkäni takana loimottaa syksyn ensimmäinen takkatuli. Viikon verran olen miehelle hienovaraisesti vihjaillut (lue: hokenut "tahtoo"), että takkaan olisi saatava tuli. Ja kyllä, tässä suhteessa vetäydyn vanhanaikaisiin sukupuolirooleihin: välillä hieman oikuttelevan takkamme sytytys on lähes poikkeuksetta miehen työ. Ihan niin kuin synnyttäminen on naisen.

Tänään sitten mies sai tulen aikaiseksi ja voi että kun osaa olla ihanaa! En tiedä montaa rauhoittavampaa asiaa kuin rauhallisesti loimottava takkatuli. Niin moni asia siinä on rauhoittavaa: ääni, tuoksu, lämpö, haju ja tietenkin itse tulen katseleminen. Ei tarvitse kuin valita aisti ja antaa palaa. Rentoutuminen taattua.

Nasun kanssa leikimme illalla taas pöräyttely- ja maisteluleikkiämme. Leikki on helppo: Nasu asettuu sohvalle muka-huolettomaan asentoon, minä vierelle väijymään. Siitä sitten hyökkäilen ipanan kimppuun, nostan paitaa ja paljastan suloisen pallomahan. Pöräyttelen ja maistelen ipanan masua tämän kiljuessa ja hekottaessa tikahtuakseen. Välillä vetäydyn taustalle vaanimaan. 

Tätä sitten jatketaan lukemattomia kertoja, niin kauan kun vatsalihakset kestävät.


Oon tässä kun en oliskaan. Tai-dat-tai.

Hieman jo varuilta jalkoja jumppaan.  
Jos vaikka innostuisit hyökkäämään.


Nytpä taidan laskea puolustustani, otan riskin.
Antaa tulla vaan, khihi!

5 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Nasun pelumuamisasu:
* Keltainen froteepaita - ompelijan surauttama
* Keltaiset byysat - Metsola

Kati kirjoitti...

Ähh, mun edellinen kommentti katos. Mutta takka on meilläkin miehen työsarkaa. On se kiva tuijotella näin syyspimeillä keleillä sitä elävää tulta (ja miksei sytyttelijääkin ;)
Miten sua näkee putiikilla?Olisin ehkä joku pvä neljän kieppeillä siellä hoodeilla.

Heli kirjoitti...

Kati: No perskuleen Blogger, mullekin käy niin välillä ja aina nään punasta! Takat saa vaan olla miehen juttuja, näin olen päättänyt. Vaikka osaan itsekin ihan täysin sen sytyttää, olen silti nakittanut puuhan miehelle. Itse käperryn sohvan perälle ja ihailen syttyvää tulta. Mä olin putiikilla just lauantain töissä, seuraava mahdollinen hetki on ens lauantai, jolloin mun ilmeisesti pitäis pärjätä siellä ihan yksikseni -jaiks! Sit saatan olla ti-to siinä puoli viiden jälkeen ku haen Nasun hoidosta ja poiketaan aina kotimatkalla pihistään omppuja... :D

Nimetön kirjoitti...

Ääh, meillä meni sairasteluksi ja sitten olin reissussa. Milloinhan sitä ehtis sinne suureen cityyn. Kaikkee ihanaa näyttäis putiikissa olevan, en taida uskaltaa käydä edes kun sorrun kuitenkin törsäämään kaikki vähäiset pennoseni :DD
-Kati

Heli kirjoitti...

-Kati: No voi mähmä! Toivottavasti teillä ollaan jo tervehdytty? Tuu nyt ihmeessä keksustaan, mennään tosaiaan vaikka kaffeelle ja mä esittelen sulle puotia :)