sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Barban pesu

Tänään kotoa löytyi yksi myöhään sängyssään hiljaa oleillut ipana (lue: heräsin vasta puoli yhdentoista tienoilla - hiljaisuuteen) ja Ozzy Ozbornen näköisenä ympäri kämppää hiihdellyt puoliso. Sitä se teettää, aikuisten juhlinta. Nasun kanssa sitten vietimme leppoista aamua kunnes tuli aika lähteä pikkuisen Reino-pojan synttärikutsuille.

Koska rakas Barba otti enemmän kuin pikkuisen veriroiskeita itseensä perjantai-illan tiimellyksessä (joku meistä ei ihan tajunnut kuinka paljon tuollainen haljennut sormi voikaan vuotaa verta), oli pinkki kaveri ujutettava pesuun silloin kun ipana sitä vähiten odotti. Paras hetki rikokselle koitti kun miehen ja Nasun lähtivät ulko-ovesta hieman ennen meikäläistä: suhahdin kylppäriin kuin Teräsmies puhelinkopppiinsa ja viskasin Barban koneeseen.

Rikos onnistui täydellisesti kunnes sitten palasimme kotiin ja ihan liian fiksu kaksivuotias löysi kaverinsa märkänä pesumyllystä. Huppista vaan!

Mutsi hei, tuolta lasin takaa vilkkuu eräs erittäin tutun näköinen pinkki peppu...
Uskaltaako tätä edes avata?


Härregud sentään, mun kaverini!
Ihan on märkä ja pörröinen, pieni parka.

Onneksi ipana ei ole pitkävihaista sorttia eikä puhdastakaan kaveria hylätä, joten selvisimme pesuepisodista melko puhtain paperein. Erityiskiitos jälleen maanmainiolle Allegrolle, jonka ansiosta pari päivää vanhat veritahratkin lähtivät rakkaasta Barbasta kuin vesi sen kuulun hanhen selästä. Tällä suorituksella luulisi meikäläistäkin jo melko martaksi.


No enpä kuule tiiä.
Pakko oli ratsasta tuo sun meikkikaappisi, että tiedät miltä tuntuu kun salaa aarteita käpistellään.

5 kommenttia:

Heli kirjoitti...

Nasun juhla-asu:
* Pinkit omppuleggarit - Småfolk
* Pinkki froteepaita - Ompelijan tekemä
* Tyllimekko - Pomp de Lux

Elina kirjoitti...

Meidän neidin kettu käy aina saunaillassa. Aluksi lelu pihistettiin yön pimeinä tunteina neidin nukkuessa ja laitettiin pesukoneeseen ja pikapikaa kuivausrumpuun, jotta se aamulla oli valmiina. Nykyisin kettuja on kaksi ja kaverit käyvät vuorotellen saunaillassa saamassa tuon edellämainitun hoidon.

Heli kirjoitti...

Elina: Meidän on kans pitänyt ostaa kakkos-Barba hätävaraksi jo pidemmän aikaa, mutta eipä vaan olla muistettu... Kiitos siis muistutuksesta! Niin ne ovat tärkeitä, ketut ja Barbat :)

Nimetön kirjoitti...

Suosittelen kans toista Barbaa :) Mun lapsi luulee omistavansa yhden unikaverin, mutta ovelat vanhemmat tuplasivat sen. Saa nähdä miten kauan menee ennen kuin laps'raukka tajuaa, että häntä on huijattu. No, kloonattu nalle on pelastanut monta tilannetta oksennustaudin, pissavahinkojen (joo, sen päälle on myös pissattu) ym. kans ja päiväkotielämäkin helpottuu (yks siellä, toinen kotona).

Heli kirjoitti...

Anonyymi: Puhut asiaa. Me ei vaan olla saatu aikaiseksi, saamattomia kun olemme. Asiasta ollaan kyllä suurella vakaudella puhuttu jo ainakin vuosi. Ja hei, kyllä Barbankin päälle pissaa on lentänyt, eikös se ole se äärimmäinen rakkauden mitta: menossa mukana kaikkialla. Siis ihan kaikkialla ;)